Helsingin valtuusto päättää marraskuun lopulla kaupungin ensi vuoden talousarviosta. Rikkaana kaupunkina Helsingillä on varaa lieventää Orpon-Purran hallituksen leikkauspolitiikan vaikutuksia.

Helsingillä olisi varaa myös parantaa palveluja. Budjettiesitys ei kuitenkaan riitä kattamaan kokonaan kustannusten nousua ja väestön kasvusta johtuvaa palvelutarpeiden lisääntymistä. Se jatkaa ylijäämien kasaamista taas yli sadalla miljoonalla, vaikka kaupungilla on yli miljardi ylimääräisiä rahavaroja makaamassa pankkitileillä.

Etenkin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimessa esitys toteuttaa valtiovarainministeriön tiukkaa menokuria. Henkilöstöä aiotaan vähentää 350:llä, vaikka useissa palveluissa on huutava pula työntekijöistä.

Pormestarin Juhana Vartiaisen ”kunnianhimoiseksi” kehuma palkkakehitysohjelma on vain pari promillea henkilöstöbudjetista. Sillä ei ratkaista henkilöstövajausta eikä korjata palkkojen jälkeenjääneisyyttä. Vaikka työttömiä on Helsingissä jo selvästi enemmän kuin 90-luvun laman aikaan, ei budjettiin esitetä lisää rahaa työllisyyden hoitoon.

Helsingin pitää tietysti investoida, mutta sen ei pidä tapahtua kaupungin muun kehityksen ja lähiluonnon kustannuksella. Tärkeintä on panostaa kaupungin asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvointiin.

 

(Kirjoitus Helsingin Sanomien Mielipidesivulla 14.11.2024)