Maailman taloutta ovat viime vuosina heilutelleet kriisit, jollaisia ei ole koettu sitten 30-luvun suuren laman. Samalla kun kriisit ovat levittäneet tuhoa, eriarvoisuutta ja epävarmuutta, ne ovat nostaneet esiin perustavat kysymykset siitä, mikä pyörittää taloutta, kenen hyväksi se pyörii, ketkä sitä ohjaavat?

Kriisejä on selitetty muun muassa rahoitusmarkkinoiden virheillä, pankkiirien ja sijoittajien ahneudella, uuden teknologian tuomilla rakennemuutoksilla, kansainvälisellä kilpailulla, julkisen talouden kestävyysvajeella sekä sääntelyllä tai sen puutteella. Näistä lähtökohdista tehdyt ennusteet ovat kuitenkin vieneet kerta toisensa jälkeen harhaan.

Toinen toistaan seuranneet kriisit ja vallalla olevien talousoppien kyvyttömyys selittää niitä, puhumattakaan kyvystä löytää ratkaisuja kriiseihin, on herättänyt uudelleen laajaa kiinnostusta Karl Marxiin ja hänen pääteokseensa Pääoma. Marxin arviot kapitalistisen talouden kehityksestä, kansainvälistymisestä ja tunkeutumisesta yhä laajemmin kaikille elämänaloille, pääomien keskittymisestä sekä rahapääoman ja kuvitteellisen pääoman kasvavasta roolista ovat osoittautuneet hämmästyttävän kaukonäköisiksi. Ennen muuta on kyse siitä, että Pääomassa esitetyn kapitalismianalyysin ja –kritiikin perustekijät ovat tänäänkin ajankohtaisia ja päteviä. Marx nosti palkkatyön ja pääoman välisen suhteen avaimeksi koko järjestelmän taloudellisten liikelakien, ristiriitojen ja kriisien selvittämiseen. Tuotantoon liittyvien omistus-, valta- ja hallintasuhteiden kautta löytyy selitys myös siihen, miksi maailmassa on niin paljon köyhyyttä, työttömyyttä, ympäristötuhoja, eriarvoisuutta ja turvattomuutta, vaikka nykyinen järjestelmä tuottaa rikkautta enemmän kuin koskaan.

Marx on vaikuttanut poikkeuksellisen laajasti maailman historiaan. Mutta Marx ei kuulu historiaan vaan Marx ja hänen kirjoituksensa ovat taas ajankohtaisia, ja hänet otetaan nyt vakavammin kuin pitkään aikaan. Samalla Marxia luetaan myös uudella tavalla, 2000-luvun kehityksen valossa ja sen nostamiin haasteisiin vastauksia hakien. Marxin ja Engelsin kaikkien kirjoitusten julkaisuhanke (Marx-Engels-Gesamtausgabe, MEGA) on myös tuonut paljon uutta tietoa Pääoman syntyprosessista, Marxin metodista ja esitystavasta.

Pääoman suomennosten vaiheista

Marxin Pääoma mullisti vallalla olleet käsitykset tavarasta ja rahasta, työstä ja arvoista, pääomasta ja lisäarvosta.  Samalla kun Marx analysoi kapitalismia, hän kirjoitti teoksensa klassisen porvarillisen, poliittisen taloustieteen kritiikkinä. Pääoma koostuu kolmesta osasta ja sen syntyvaiheisiin liittyy monia käsikirjoituksia, luonnoksia ja muita esitöitä.  Pääoman ensimmäinen osa julkaistiin ensi kertaa Saksassa vuonna 1867. Toisen ja kolmannen osan toimitti painokuntoon Marxin kuoleman jälkeen hänen työtoverinsa Friedrich Engels 1885 ja 1894.

Suomeksi Pääoman ensimmäinen osa ilmestyi sosialidemokraattisen puolueen vasemmistosuuntaukseen tuolloin kuuluneen nuoren kansanedustaja Edward Gyllingin aloitteesta 1910-luvulla. Gylling oli konkreettisen sosiaalitutkimuksen edelläkävijöitä Suomessa ja kuului Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahaston toimikuntaan, joka rahoitti merkittävien yhteiskunta- ja taloustieteellisten teosten suomentamista. Vaikka kansallinen nousu ja työväenliike löivät vielä tuolloin kättä tässä K.J.Stålbergin johtamassa toimikunnassa, ei päätös Pääoman suomentamisen rahoittamisesta valtion varoista syntynyt helposti. Gylling joutui ajamaan asiaa toista vuotta ennen kuin päätös lopulta tehtiin. Kääntäjäksi ei muilta kiireiltään ryhtynyt Gyllingin alun perin esittämä Otto Ville Kuusinen ja tehtävään valittiin maisteri O.W.Louhivuori, josta tuli myöhemmin kokoomuksen kansanedustaja ja Kauppakorkeakoulun rehtori.

Pääoman suomennos julkaistiin aluksi vihkosina 1913 – 1917. Kirjana se ilmestyi keskelle työväenvallankumouksen ja kansalaissodan Suomea 1918, ja vaiettiin vuosikymmeniksi.

Gylling osallistui suomennoksen tarkastamiseen, mutta ei ilmeisesti ollut ihan tyytyväinen käännökseen. Päädyttyään työväenvallankumouksen tappion jälkeen ensin Tukholmaan ja sieltä Leninin kutsumana Neuvosto-Karjalan johtoon, hän käynnisti uuden suomenkielisen laitoksen julkaisemisen Pääomasta. Käännöstä korjattiin ja muokattiin laajasti, koska ensimmäisessä suomennoksessa oli ”noudatettu Kautskyn ’kansantajuistamista’” ja Berliinissä oli ilmestynyt saksaksi uusi tarkistettu laitos Pääomasta, kertoi Gylling uuden suomenkielisen laitoksen esipuheessa. Luohivuori mainitaan edelleen suomentajana, mutta käännöksen tarkastajaksi on merkitty V.Kangas (Väinö Kangas).

Jos ensimmäinen suomennos jäi valkoisen Suomen jalkoihin eikä käännöstyö jatkunut, hyvin ei käynyt Leningradissa julkaistulle toisellekaan laitokselle. Gyllingin jouduttua 30-luvun jälkipuolella Stalinin ajan vainojen uhriksi, hänen johdollaan tehty kirja joutui sensuurin kouriin. Suurin osa painoksesta tuhottiin, mutta ainakin joitain kappaleita ehti päätyä SKP:n kautta Suomeenkin.

Kansan Arkistossa on Leningradin painoksesta kirja, jonka runoilija Arvo Turtiainen on merkinnyt omistuskirjoituksellaan vuonna 1937. Ilmeisesti myös SKP:n johtoon kuuluneet Mauri Ryömä ja Tuure Lehén tunsivat ja käyttivät sitä, vaikka tätä ei mainita heidän tarkistamassaan ja korjaamassaan Pääoman ensimmäisen osan kolmannessa laitoksessa (Kansankulttuuri 1948).  Lehén on kertonut, että käännöstä tarkistettaessa käytiin edelleen keskustelua monien käsitteiden suomenkielisistä vastineista, esimerkiksi käyttöaste vaihtui riistoasteeksi.

Pääoman toisen osan suomensi Mauri Ryömä. Hän aloitti käännöstyön sotavuosina vankilassa, jonne joutui Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran puheenjohtajana, sodanvastaisen ja vasemmistolaisen toimintansa takia. Ryömä viimeisteli toisen osan suomennoksen sodan jälkeen, jolloin hän toimi Työkansan Sanomien päätoimittajana, SKDL:n kansanedustajana ja SKP:n johdon jäsenenä. Kansankulttuuri julkaisi sen 1950.

Pääoman kolmas osa julkaistiin suomeksi vasta vuonna 1976. Sitä ennen keskusteltiin SKP:n piirissä, pitäisikö tehdä kaikista kolmesta osasta uusi suomennos. Kun työ todettiin mittavaksi ja kirjoille oli vasemmistolaisen opiskelija- ja sivistyneistöliikkeen nousun ansiosta kova kysyntä, päädyttiin siihen, että Antero Tiusanen pyydettiin suomentamaan vain kolmas osa. Ensimmäisen ja toisen osan suomennoksia tarkistettiin Kustannusliike Progressin toimesta tässä vaiheessa kuitenkin siltä osin kuin Marxin ja Engelsin koottujen teosten 1960-luvun lopulla ilmestynyt saksankielinen laitos oli tuonut täsmennyksiä.

Pääoma-seminaarit

Nyt kun kiinnostus Marxin Pääomaa kohtaan on uudelleen kasvanut, on Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy julkaissut kirjan uudelleen, kaikki kolme osaa. Alaotsikkona on nyt ”Poliittisen taloustieteen arvostelua”. Samalla on kolmanteen osaan tehty yhdessä suomentajan kanssa muutamia täsmennyksiä.

Kunkin Pääoman osan uuden painoksen ilmestyessä järjestettiin seminaari. Suuren suosion saaneista seminaareista ensimmäinen oli Helsingin yliopistolla, toinen Tampereen yliopistolla ja kolmas Åbo Akademin ylioppilaskunnan Kårenilla.  Järjestäjinä olivat Karl Marx –seura ja Demokraattinen sivistysliitto, Tampereella myös Marxilaisen yhteiskuntatieteen seura.

Tämä artikkelikokoelma on syntynyt noiden Pääoma-seminaarin alustusten pohjalta. Ei kuitenkaan vain seminaarien dokumentointina, vaan kirjoittajat ovat kehitelleet, muokanneet ja laajentaneet tekstejään, mistä heille lämpimät kiitokset. Artikkelit julkaistaan kolmen seminaarin alustuksia vastaavalla tavalla kolmeen osaan ryhmiteltynä.

Ensimmäinen Pääoma-seminaari

Marx analysoi Pääoman ensimmäisessä osassa pääoman tuotantoprosessia. Hän tarkastelee yleisellä tasolla tavaraa ja rahaa, rahan muuttumista pääomaksi, miten työ luo arvoa ja lisäarvoa, työvoiman arvon muuttumista palkaksi ja pääoman kasautumista.

Tämän artikkelikokoelman avaa Karl Marx –seuran puheenjohtaja, professori Vesa Oittisen artikkeli Pääoman pitkästä syntyhistoriasta ja siihen liittyvistä esitöistä, erityisesti poliittisen taloustieteen kritiikin merkityksestä. Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman pitää Marxia kaikkien aikojen radikaalina, jonka esittämä teoria auttaa ymmärtämään yhteiskunnan kehitystä kokonaisvaltaisesti, pohtimaan eri käsitteiden merkitystä ja selvittämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita. Toimittaja Hannu Taanila kirjoittaa siitä, miten Marx nousi Pääoman myötä taloustieteen tärkeäksi hahmoksi, mutta joutui erilaisten seuraajiensa siinä määrin yksinkertaistamaksi, että ilmoitti ”minä ainakaan en ole marxilainen”.

Sosiologian apulaisprofessorit Lena Näre Helsingin yliopistosta ja Suvi Salmenniemi Turun yliopistosta pohtivat Marxin antia työelämän, erityisesti palvelu- ja hoivatyön tutkimiseen nykyoloissa, joita leimaavat pääomien globaalit virrat, lisääntyvä maahanmuutto, tuloerojen kasvu ja työelämän epävarmuus. Johtava tutkija Pertti Honkanen puolestaan arvioi Marxin teoriaa kohtaan lisääntyneen kiinnostuksen yhteyttä vuosina 2007 – 2008 valloilleen ryöpsähtäneeseen finanssikriisiin ja toisaalta keskeisiä vastaväitteitä, joiden mukaan Marx ei olisi ajankohtainen. Erikoistutkija Seppo Ruotsalainen kirjoittaa siitä, miten kapitalistinen tuotanto kohtaa edetessään rajan, jossa ”pääoman sudennälkää” ei pystytä tyydyttämään reaalitalouden puitteissa. Siksi kasvaa houkutus kehittää kuvitteellista taloutta, pudottaa työ ja tuotantoprosessi yhä enemmän pois ja luoda rahalla lisää rahaa. Valtiotieteen maisteri Miika Kabata nostaa esiin kolme kriittistä arviota Marxin ajattelusta. Ne koskevat teollisen pääoman roolia, kapitalismin tuhoavia taipumuksia ja valtion merkitystä.

Toinen Pääoma-seminaari

Pääoman toisessa osassa Marx tutkii sitä, miten pääoma muuttaa jatkuvasti muotoaan rahasta tavaraksi ja tavarasta rahaksi sekä pääoman kehitystä talouden jakautuessa tuotannon eri aloihin. Kun ensimmäinen osa selvittää, miten lisäarvo syntyy, keskittyy toinen osa pääoman kiertokulkuprosessiin, jossa lisäarvo realisoidaan.

Toisen Pääoma-seminaarin ensimmäinen alustaja, Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin pohtii artikkelissaan, mitä eriarvoisuudelle on tapahtumassa ja mitä apua Marxista, erityisesti luokkatutkimuksesta on eriarvoisuuden tutkimisessa. Väitöskirjatutkija Paula Rauhala tarkastelee Marxin taloustieteeseen tuomaa käsitystä työn kaksoisluonteesta. Työ luo hyödyllisiä tavaroita, käyttöarvoja, ja samalla vaihtoarvoja, kun näitä tavaroita tuotetaan markkinoille. Yliopistonlehtori Mikko Lahtinen Tampereen yliopistolta tuo uusia näkökulmia Marxin käsitykseen tuotantotavasta esittelemällä ranskalaisen filosofi Luis Althusserin jälkeenjääneitä kirjoituksia aleatorisista prosesseista ja ”yhteensattumien materialismin maanalaisista virtauksista”.

Väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistolta ja jyväskyläläinen tutkija Joel Kaitila arvioivat nykyistä finanssikapitalismia ja sille ominaista talouspolitiikkaa. He esittävät myös kolmeen kohtaan tiivistetyn vaihtoehdon talousajattelun ja talouspolitiikan suunnan muuttamiseksi. Valtiotieteiden kandidaatti Camilla Kantola vertailee luokkatutkijoiden muuttuvaa suhdetta Marxiin Britanniassa ja Suomessa. Tämän toisen osuuden lopuksi sosiaalipolitiikan tutkija Jari Heinonen peräänkuuluttaa Marxin näkökulmaa uuden punavihreän suomalaisen hyvinvointimallin rakentamisessa.

Kolmas Pääoma-seminaari

Kun Pääoman ensimmäisessä osassa tarkastellaan kapitalismia pääoman tuotantoprosessin näkökulmasta ja toisessa osassa pääoman kiertokulua, on kolmannessa osassa kohteena näiden ykseys, tuotannon kokonaisprosessi. Marx kuvaa muun muassa lisäarvon muuttumista voitoksi ja voiton jakautumista, voiton suhdelukua ja sen alenemistendenssiä, luonnonvarojen ja maanomistuksen vaikutusta, kauppa-, teollisuus- ja pankkipääoman eriytymistä, pankki- ja luottojärjestelmää, valuuttamarkkinoita ja pörssiä sekä tulojen jakautumista.

Kolmannen Pääoma-seminaarin avannut emeritusprofessori Timo Toivosen puheenvuoro kertoo elävästi siitä, miten marxismi tuli Turun yliopistoon 1960-luvulla. Se kuvaa yleisemminkin opiskelijoiden vasemmistolaistumisen vaikutuksia yliopistojen opetukseen, mutta herättää myös kysymyksen Marxin asemasta yliopistoilla tänään. Pertti Honkanen johdattelee lukijat Pääoman kolmannen osan historiaan ja merkitykseen, muun muassa väittelyihin keskimääräisen voiton suhdeluvun vaikutuksesta tavaroiden hintoihin ja voiton suhdeluvun alenemisen tendenssistä. Luottojärjestelmän yhteydessä Pääomassa esitetyt kriisiteoreettiset näkökulmat ovat hyvä lähtökohta nykyisen finanssijärjestelmän ja sen kriisien arviointiin, Honkanen toteaa.

Åbo Akademin emeritusprofessori Jan Otto Andersson tarkastelee Thomas Pikettyn maailmanlaajuisesti huomiota herättäneen, tulo- ja varallisuuseroja koskeviin laajoihin tilastoaineistoihin nojaavan ”21.vuosisadan Pääoman” yhtäläisyyksiä ja eroja Marxin teoriaan. Mitäpä jos saisimme päättää mitä, miksi, miten, missä ja milloin tuotteita ja palveluksia tuotetaan ja kuinka tulokset käytetään, kysyy jyväskyläläinen koulutustutkija Matti Vesa Volanen kirjoituksessaan työn vapauttamisesta.

Taistelu luonnonvaroista, alueista ja markkinoista on aina kuulunut kapitalismiin. Kehitysmaatutkimuksen yliopisto-opettaja Pertti Multanen Helsingin yliopistosta arvioi vanhaa ja uutta imperialismia, erityisesti 2000-luvun konflikteja ja sotia Lähi-idässä. Åbo Akademin tutkija Andreas Fagerholm selvittää artikkelissaan, miten Marxin ajatusmaailma näkyy nykyään Suomen vasemmistopuolueiden ohjelmissa.  Kolmannen Pääoma-seminaarin tavoin myös tämä kirja päättyy Hannu Taanilan puheenvuoroon, joka lähtee yllättävästä vuonna 1605 ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan (Yxi vähä Suomenkielinen Virsikirja) laatineen Maskun Hemmingin ja Marxin unelmien vertailusta. ”Rahan kalifaatin” ja ”vallankumousvajeen” arvioiden kautta Taanila päätyy toteamaan: Marx on hommansa tehnyt. Nyt on meidän vuoromme.

 

Kirjallisuutta

Falk Pasi: Marxismin klassikoiden suomennosten historiikkia. Tiede ja edistys 1/1977.

Gylling Edward: Alkulause ”Pääoman” toiseen suomenkieliseen painokseen. Teoksessa Karl Marx: Pääoma. Poliittisen taloustieteen arvostelu. Valtion kustannusliike Kirja, Leningrad 1933

Hakanen Yrjö: Kirja, joka mullistaa ajattelua ja maailmaa. Tiedonantaja 45/2013

Koivisto Juha & Oittinen Vesa: MEGA-Marx. Johdatus uuteen Marxiin. Vastapaino, Tampere 2011

Kosonen Pekka: Pääoma III suomeksi. Soihtu 1/1977

Lehén Tuure: ”Pääoman” suomentamisesta. Kommunisti 18/1947

Marx Karl: Pääoma 1.osa. Poliittisen taloustieteen arvostelua. TA-Tieto Oy, Vaasa 2013

Marx Karl: Pääoma. Poliittisen taloustieteen arvostelua. 2.osa, Vaasa 2014.

Marx Karl: Pääoma. Poliittisen taloustieteen arvostelua. 3.osa, Vaasa 2015

”Pääoman” kolmannen kirjan suomentamisesta – Antero Tiusasen haastattelu. Tiede ja edistys 2/1977

Ryömä Mauri: Marxin ”Pääoman” II kirja. Kommunisti 1951

Silvonen Jussi: Sata vuotta Pääomaa suomeksi. Tieteessä tapahtuu 5/2013