Eduskunnan eilisessä lähetekeskustelussa Suomen ja Yhdysvaltojen välisestä DCA-puolustusyhteistyösopimuksesta ei kukaan esittänyt sopimuksen hylkäämistä tai edes sen muuttamista. Sopimus on tarkoitus hyväksyä vielä kesäkuun loppuun mennessä, joten valiokunnissa ei ole luvassa laajaa asiantuntijoiden kuulemistakaan. Kuvaavaa on sekin, että vain kaksi kansanedustajaa vaivautui paikalle, kun sopimusta vastustava adressi luovutettiin eduskunnalle ennen lähetekeskustelua.

Innokkaimmin sopimusta kannattivat kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat. Myös SDP:n Tytti Tuppurainen ilmoitti jo tässä vaiheessa – ennen valiokuntakäsittelyä – puolueen tuen sopimukselle, ”historialliselle valinnalle” tiiviistä sotilaallisesta yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa.

Varovaista kritiikkiä

Muutama Vasemmistoliiton edustaja esitti kriittisiä kommentteja, mutta nekin kohdistuivat lähinnä hallituksen esittämiin perusteluihin. He halusivat eduskunnan toteavan, että Suomeen ei tuoda ydinaseita, USA:n tukikohtia ei lisätä ilman eduskunnan päätöstä ja että tuomiovallan siirto amerikkalaissotilaiden rikosten osalta Yhdysvalloille ei tarkoita kuolemanrangaistusten sallimista. Kyse on kuitenkin valtioiden välisestä sopimuksesta, jota eduskunnan ponnet eivät muuta.

Vihreiden Oras Tynkkynen ihmetteli, miksi sopimukseen ei ole kirjattu ydinaseiden tuomisen rajoitusta, kuten muiden pohjoismaiden sopimuksissa, ja kieltoa luovuttaa ketään kuolemanrangaistukseen. Hänkin kannatti silti sopimusta, jonka valmistelu käynnistettiin jo presidentti Sauli Niinistön ja Sanna Marinin hallituksen toimesta.

… päätösvalta USA:lle

Useimmissa puheenvuoroissa toisteltiin sopimuksen ”kunnioittavan” Suomen suvereniteettia ja lainsäädäntöä. Jopa hallituksen esityksessä myönnetään kuitenkin se, että ”USA:n joukot eivät ole sidottuja Suomen lainsäädännön noudattamiseen” eikä Suomen lakien ”kunnioittaminen” saa estää tai tehdä hankalaksi toimintaa.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kuvasi DCA-sopimusta Nato-jäsenyyttä konkretisoivaksi ja täydentäväksi. Tosiasiassa kyse on paljon isommasta muutoksesta.

DCA-sopimuksella Suomi luovuttaa Yhdysvalloille oikeuden päättää, millaisia joukkoja ja aseita se tuo Suomeen ja millaiseen sotilaalliseen toimintaan se Suomen alueella tai Suomen kautta ryhtyy. Sopimusosapuolet voivat toki keskustella tulkinnoista, mutta Yhdysvalloilla ei ole velvoitetta noudattaa suomalaisen puolen esityksiä.

Näin Suomi voisi joutua suurvaltojen välisen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi ilman omaa sanavaltaa. Tähän viitaten perustuslakiasiantuntija, professori Martin Scheinin on todennut lausunnossaan, että sopimuksen hyväksyminen voi edellyttää perustuslain muuttamista, ja että kahden kolmasosan enemmistö ei ilman täsmennyksiä hallituksen esitykseen riitä sopimuksen hyväksymiseen.

Lisää turvaa vai turvattomuutta?

Keskustelussa toisteltiin sopimuksen lisäävän Suomen turvallisuutta. Sitä ei oikeastaan perusteltu muulla kuin, että tänne tulee USA:n joukkoja ja aseita. Venäjän ilmoitukset vastatoimista sivuutettiin. Mitään arvioita toisiinsa vihamielisesti suhtautuvien suurvaltojen jännitteistä tai edes sopimuskumppani Yhdysvaltojen tavoitteista ei esitetty. Puhumattakaan, että olisi arvioitu  vaihtoehtoja, joilla Suomi voisi toimia jännitteiden ja asevarustelun hillitsemiseksi sekä yhteisen turvallisuuden vahvistamiseksi.

Ehkä kummallisimman argumentin DCA-sopimuksen puolesta esitti Vasemmistoliiton Jussi Saramo. Hän totesi DCA:n olevan ”hyvä keino estää vieraat tukikohdat, joita muilla Venäjän rajanaapureilla on”.  Mitä muuta USA:n omaan käyttöön tulevat sotilasalueet Suomessa sitten ovat? Yhdysvalloilla ei ole DCA-sopimuksen mukaan velvoitteita edes ilmoittaa, mitä aseita ja joukkoja täällä liikkuu. Sen joukot, aseet ja ainakin osa 15 sotilasalueesta olisivat USA:n yksinomaisessa päätösvallassa.

Eduskunnalle luovutetussa adressissa vedottiin kansanedustajiin, että he eivät hyväksy Suomen ja Yhdysvaltojen välistä sotilaallista yhteistyösopimusta, joka tuomalla 15 Yhdysvaltojen sotilastukikohtaa Suomeen lisäisi tavanomaisen ja ydinsodan uhkaa ja kaventaisi Suomen itsemääräämisoikeutta. – Nähtäväksi jää, löytyykö vetoomukselle yhtään tukijaa eduskunnasta.

 

(Artikkelin kuva eduskunta.fi)