Suomi on vaarallisesti velkaantunut ja meidän on pakko leikata julkisia menoja, perustelevat hallituksen ministerit. Mutta onko näin?

Euroopan unionin tilastojen mukaan Suomen julkisen sektorin velka on euroalueen keskitasoa. Julkisen velan kasvua viime vuosina selittää isolta osin vuonna 2021 tehty laskentatavan muutos, joka nosti tilastoissa julkisen sektorin bruttovelkaa 16 miljardia. Kun otetaan huomioon myös julkisen sektorin varat, kuten noin 250 miljardin euron eläkerahastot, Suomi on maailman rikkaimpia julkistalouksia, kuten julkista velkaa selvittänyt taloustutkija Pertti Honkanen blogissaan kirjoittaa.

Julkista velkaa on lisännyt myös politiikka, jolla on kevennetty suurten tulojen, omaisuuksien ja yhtiöiden verotusta. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kokonaisveroaste laskee vuoden 2022 tasosta 2,5 prosenttiyksikköä tämän hallituskauden aikana. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá on laskenut, että kokonaisveroaseteen säilyttäminen vuoden 2022 tasolla edellyttäisi noin 8 miljardin euron verotoimia. Verotuloja voitaisiin lisätä mm. vähentämällä rikkaiden ja yhtiöiden verohelpotuksia, nostamalla EU:n keskitasoa matalampaa pääomaverotusta ja yhteisöveroa, kaivosverolla ja energiayhtiöiden windfall-verolla.

*****

Julkisten menojen miljardileikkauksissa ei ole kyse taloudellisesta pakosta vaan oikeistolaisesta politiikasta, jolla ajetaan suuryhtiöiden ja rikkaiden etuja. Se ei vastaa kiireellisiin tarpeisiin lisätä mm. koulujen, päiväkotien, terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä ympäristönsuojelun resursseja.

Vielä ennen vaaleja pienituloisilta leikkaamista vastustanut perussuomalaisten puheenjohtaja ajaa nyt valtiovarainministerinä toimia, jotka iskevät kovimmin pienituloisiin lapsiperheisiin, työttömiin, opiskelijoihin, vanhuksiin ja sairaisiin.

Samalla hallitus sivuuttaa kotimaisen kysynnän ja julkisten investointien merkityksen koko talouden kehitykselle. Vaikka paljon puhutaan vientivetoisesta taloudesta, on yksityisen ja julkisen kotimaisen kysynnän merkitys Suomen taloudessa ratkaiseva. Talouden militarisoimisen sijasta tarvitaan valtion investointeja vihreän siirtymän toteuttamiseksi.

*****

Vaihtoehtoja leikkauspolitiikalle siis on. Siksi hallitus ja työnantajapiirit haluavat hiljentää kritiikin ja vastarinnan, muun muassa rajoittaa työntekijöiden lakko-oikeutta. Oikeiston ja suuren rahan komentoon ei tarvitse alistua. Mielenosoituksilla ja lakoilla, ay-liikkeen ja kansalaisliikkeiden yhteistyöllä voimme saada tuloksia. Bertolt Brechtin ja Elvi Sinervon sanoin: Työstä ja taistelusta / on syntyvä solidaarisuus./  Voimaa ja uskallusta,/ lämmintä luottamusta / tuo solidaarisuus.

 

(Eespäin-lehden 1/2024 pääkirjoitus)