Mäkelänkadun bulevardikaupungiksi kutsutun alueen kaavarungon luonnoksesta kysytään parhaillaan (1.12.asti) asukkaiden mielipiteitä Kerro kantasi -verkkosivulla. Kyse on Tuusulanväylän alueesta Käpylästä Pakilan eteläosan tasolle. Alueelle esitetään massiivista rakentamista, johon tulee 15 000 – 17 000 asukasta ja mahdollisesti jopa 7 000 työpaikkaa. Rakentamisen on tarkoitus alkaa noin vuonna 2030.

Viheralueille rakentamista

Kaavarunkoluonnosta perustellaan kovin valikoivasti yleiskaavan tavoitteilla: yleiskaavan ohjeellista pikselikarttaa tulkitaan rakentamista maksimoiden ja viheralueita olennaisesti kaventaen. Yleiskaavaan merkitty viheryhteys Keskuspuistosta Maunulan kautta Patolanmetsään ja Vantaanjoelle esitetään typistettäväksi Suursuon ja Tuusulanväylän välillä vain kapeaksi rakennetuksi puistoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa kahden ns. vihersormen välisen itä-länsiyhteyden osittaista katkaisemista.

Viher- ja virkistysalueiden terveys- ja hyvinvointivaikutuksia sekä luonnon monimuotoisuuden suojelemisen tavoitteita ei luonnoksessa ole otettu alkuunkaan vakavasti huomioon, vaikka ne asettavat kaupungille vielä isompia velvoitteita kuin yleiskaavaa tehtäessä oli.

Maunulanpuron reitin osittainen siirtäminen ja puron ympärillä olevan viheralueen raju kaventaminen kuvaa ympäristötavoitteiden jäämistä massiivisten rakentamistavoitteiden jalkoihin.

Viher- ja virkistysalueiden päälle rakentaminen on ristiriidassa myös sen tosiasian kanssa, että Helsingin asukasmäärän kasvaessa kasvaa myös viher- ja virkistysalueiden tarve ja kulutus. Pandemia-ajan kokemuksetkin kertovat siitä, miten tärkeitä viher- ja virkistysalueet ovat.

Mielestäni Tuusulanväylän länsipuolelle Maunulan/Suursuon kohdalla ei pidä rakentaa kahta rinnakkaista kortteliriviä vaan jättää huomattavasti leveämpi alue viheryhteydeksi ja madaltaa korkeaa rakentamista pientaloalueen viereen. Lisäksi Suursuolta Tuusulanväylän ali Patolanmetsään johtavaa kapeaa viheryhteyttä on syytä leventää luonnoksessa esitetystä.

 Missä sote-lähipalvelut?

15 000- 17 000 asukkaan alueen kaavoituksessa pitäisi tietysti ottaa huomioon myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeet, mutta ne on luonnoksessa sivuutettu kokonaan.

Kaavarungon valmistelussa on päinvastoin jätetty huomiotta se, että kaupungin sotepe-toimiala suunnittelee samaan aikaan kaava-alueen välittömässä läheisyydessä olevien Maunulan ja Paloheinän terveysasemien, neuvoloiden, hammashoitoloiden ja laboratoriopalvelujen lopettamista ja em. palvelujen keskittämistä Oulunkylään. Toisaalla ollaan puolestaan valmistelemassa Oulunkylän keskustakortteleiden kaavaa, jossa varataan tontti isolle terveys-, hyvinvointi- ja perhekeskukselle, mutta liikennesuunnitelma perustuu siihen, että alueelle ei tule yhtään lisää henkilöautoliikennettä nykytilanteeseen verrattuna.

Minusta on epärealistista olettaa, että isoon terveys-, hyvinvointi- ja perhekeskukseen tullaan laajalta alueelta ilman, että yksityisautojen määrä lainkaan kasvaa, vaikka suurimmalle osalle alueella asuvista ei ole tarjolla vaihdottomia joukkoliikenneyhteyksiä keskukseen. Liikenteenkään osalta kaavarunkoluonnoksessa ei ole otettu huomioon pandemia-ajan kokemuksia ja riskejä.

Jalankulku ja joukkoliikenne

Tuusulanväylä muuttuu kaavoitettavalla alueella moottoritiestä pääkaduksi, jonka vieressä kulkevat pihakadut ja jota menee myös pikaratikka.

Kun katsotaan koko kaavan vaikutusaluetta, on niille, jotka eivät kulje henkilöautolla, luvassa pidempiä matkoja palveluihin ja pysäkeille, vähemmän vihreitä alueita sekä vähemmän jos lainkaan suoria joukkoliikenteen yhteyksiä palveluihin ja Helsingin keskustaan.

Tuusulanväylän muuttaminen kaupunkibulevardiksi ei edellytä massiivista rakentamista väylän reunoilla nyt oleville viheralueille. Yleiskaavakin on mitoitettu niin, että siinä on osoitettu rakentamiselle yli kaksi kertaa enemmän alueita kuin asunto- ja toimitilarakentamisen yläkanttiin nostettujen tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan.

Alueen kaupunginosayhdistykset keräävät evästyksiä omalla kyselyllään, johon voi vastata 20.12. asti.