Helsingin viime vuoden tilinpäätös on 364 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tänä vuonna voittoa tulee vielä enemmän, kertoo kaupungin uusin talouden seurantaraportti 2/2023. Siinä ennustetaan ylijäämää kertyvän tänä vuonna peräti 457 miljoonaa euroa.

Tilinpäätöksen mukaan kaupungin tileillä ja muissa rahavaroissa makasi tämän vuoden alkaessa rahavaroja yli 1,4 miljardia euroa. Koko kaupunkikonsernin rahavarat olivat yli 1,8 miljardia. Lainasaataviakin kaupungilla on enemmän kuin velkoja. Lisäksi Helen Oy teki voittoa lähes sata miljoonaa.

Vaikka kaupunki on tehnyt jo kahden vuosikymmenen ajan joka vuosi ylijäämää, on Juhana Vartiaisen (kok) johtama kaupunginhallitus asettanut yksimielisesti talousarvion raamissa tavoitteeksi tehdä myös ensi vuonna lisää ylijäämää.

Esitellessään tilinpäätöstä valtuustolle Vartiainen väitti, että Helsinki ei makuuta rahaa missään, mitään ylimääräisiä rahoja ei ole. Todellisuudessa – vaikka osa ylijäämistä on käytetty investointeihin – rahavarat kasvoivat viime vuonna 230 miljoonalla ja olivat siis yli 1,8 miljardia. Ylijäämää kertyi 320 miljoonaa enemmän kuin budjetissa oli arvioitu.

 

Ylijäämistä lisää rahaa palveluihin?

Tällaisten talouslukujen valossa voi kysyä, ketä varten kaupunki on olemassa? Miksi kaupunkia pyritään kasvattamaan nykyisten asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella? Miksi kaupunginvaltuustossa kukaan ei tehnyt tilinpäätöksen käsittelyssä ehdotusta ohjata ylijäämistä osa palveluihin?

SKP:n Helsingin piiri, Asukkaiden Helsinki -verkosto ja monet muut järjestöt ovat tehneet aloitteita tasokorotuksen saamiseksi sosiaali-, terveys-, opetus-, kulttuuri- ja muiden palvelujen määrärahoihin. On vaadittu kaupungin työntekijöille parempia palkkoja, niiden maksamista ajallaan ja palkkatukityöllistettyjen työllistämisjaksojen pidentämistä. Lisäksi on vedottu kaupungin asuntojen vuokrankorotusten, Helen-yhtiön hintojen ja HSL:n lippujen hintojen alentamiseksi.

Ongelmana on ollut myös salailu budjettivalmisteluissa. Kaupungin johto sai tuomion hallinto-oikeudessa laittomasta menettelystä, kun se salasi budjettiesityksen ennen sen sopimista kaupunginhallituksessa. Tuomio tuli SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakasen ja Helsingin Sanomien valitettua siitä.

Ylijäämien kasaaminen asukkaiden palvelujen ja hyvinvoinnin kustannuksella on lyhytnäköistä ja eriarvoista politiikkaa. Nykyisestä valtuustosta ei ole tähän mennessä löytynyt voimaa irtaantua siitä. Tarvitaan laajaa ja sinnikästä toimintaa, jotta asukkaiden ja työntekijöiden ääni saadaan kuulumaan myös kaupungintalolle.

(Eespäin-lehti 2/2023)