Helsingin hallinto-oikeus on tuominnut laittomaksi Helsingin viime vuoden talousarvioesityksen salaamisen ennen sen sopimista kaupunginhallituksen poliittisten ryhmien neuvotteluissa. Oikeus otti kantaa asiaan SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakasen ja – vähän suppeammin perusteluin – myös Helsingin Sanomien valitettua siitä, että pormestari Juhana Vartiainen (kok) ei julkaissut budjettiesitystä ennen kuin se oli sovittu valtuustossa enemmistönä olevien ryhmien kesken.

– Tämä on tuomio pormestarin yhdessä apulaispormestareiden kanssa sopimalle ja kaikkien kaupunginhallituksen poliittisten ryhmien hyväksymälle toimintamallille, jonka tarkoituksena oli rajoittaa asukkaiden, henkilöstön ja julkisen keskustelun mahdollisuuksia vaikuttaa budjettiratkaisuihin, katsoo Yrjö Hakanen.

Julkisuudelta piilossa sovittu budjetti merkitsi palvelujen määrärahojen tietoista alimitoittamista ja palvelujen heikentämistä – samaan aikaan kun kaupunki teki kyseiseltä vuodelta 364 miljoonaa euroa ylijäämää.

Hakasen mielestä oikeuden ratkaisu on tärkeä laajemminkin, kun yhä useammat asiat siirretty pois kaupunginvaltuustosta, jonka kokoukset ovat avoimia, ja ns. pormestarimalli keskittää valtaa pienelle johtoryhmälle.

 

Salailu jatkui toisin muodoin

Salailun herättämän kritiikin ja käynnistyneen oikeusprosessin seurauksena neuvottelut tämän vuoden budjetista käytiin viime syksynä muodollisesti toisella tavalla. Neuvotteluihin ei tuotu valmista budjettiesitystä vaan ”laskelmamateriaaleja”, joiden pohjalta budjetti sitten sovittiin.

Pormestari Vartiaisen mielestä hallinto-oikeuden päätös ei edellytä jatkossakaan julkistamaan budjettiesitystä ennen kuin se on sovittu (HS 13.4.). Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää on toista mieltä.

– Pormestarin pitäisi ymmärtää, että hänen virkavastuullaan on valmistella kunnollinen talousarvioehdotus ja julkistaa se, ennen kuin ryhdytään poliittisiin neuvotteluihin, Mäenpää kommentoi.

 

Osallistuva budjetointi vaihtoehtona

Yrjö Hakanen ihmettelee, että tarvittiin hallinto-oikeuden tuomio ennen kuin edes vasemmiston ja vihreiden edustajat heräsivät edellyttämään budjettiesityksen julkisuutta.

– Suljettujen ovien takana tehtävät sopimukset edustavat aikansa elänyttä pienen piirin vallankäyttöä, jota pormestarimalli on Helsingissä voimistanut.

Budjettiehdotuksen julkaisemisen lisäksi salailun kulttuuria voisi murtaa osallistuvalla budjetoinnilla. Siinä asukkaat asettavat budjetin tavoitteet ja osallistuvat sen tekemiseen sekä asuinalueilla että eri toimialoilla. Osallistuvasta budjetoinnista on hyviä kokemuksia sadoissa kaupungeissa monissa maissa, kertoo Hakanen, joka teki aiemmin kaupunginvaltuutettuna toimiessaan asiasta useita aloitteita.

(Tiedonantaja-lehti 4/2023)

***

Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen Helsingin talousarviopäällikkö lähetti tietopyynnön esittäneille – Yrjö Hakanelle ja Helsingin Sanomat – talousarvioesityksen aineiston, joka oli esitetty kaupunginhallituksen poliittisten ryhmien neuvotteluihin. Se vastaa sisällöltään ja muodoltaan budjettiesitystä perusteluineen, momentteineen, määrärahaesityksineen, taulukoineen ja liitteineen. Tiedosto on nimettykin kaupungin normaalin lyhennekäytännön mukaisesti talousarvioesitykseksi eli TAE22.

Julkaisen virkavalmisteluna tehdyn talousarvioesityksen tässä linkissä TAE22 versio 21.10, koska pormestari Juhana Vartiainen on väittänyt vielä hallinto-oikeuden päätöksen jälkeenkin, että budjettineuvottelujen pohjana ei ollut virkamiesesitystä (HS 26.4.2023)

Jossain muualla poliittiset päättäjät eroavat jäädessään kiinni salailusta, valehtelusta ja harhaanjohtamisesta. Vartiaisella ei tällaista moraalia näytä olevan – eivätkä budjettisalailusta sopineet kaupunginhallituksen poliittiset ryhmätkään sitä ole vaatineet.