Aalto-yliopiston asiantuntijoiden mukaan suomalaiset maksoivat puolessa vuodessa viisi miljardia euroa ylimääräistä lisähintaa energiayhtiöille. Se on valtava tulonsiirto kuluttajilta energiayhtiöille, totesi professori Peter Lund tänään Ylen MOT-ohjelmassa.

MOT-ohjelma nosti esille sen, miten Suomessa halvalla tuotetun sähkön hinta nostetaan sähköpörssin kautta kuluttajille kalliiksi, kun hinta määritellään kalleimman tuotantomuodon hinnan mukaan. Tuotantokustannukset ovat suunnilleen samat kuin ennen energiakriisiä, mutta hinnat jopa moninkertaiset.

Tästä olen itsekin kirjoittanut ja SKP on vaatinut sähkön kuluttajahintojen irrottamista sähköpörssistä. Sähköyhtiöiden lisäksi on kyse sähköpörssissä voittoa tavoittelevista sijoittajista. Asukkaiden Helsinki -verkosto teki tästä syksyllä kuntalaisaloitteen energiayhtiö Helenin osalta, mutta kaupungin johto ei ole siihen vieläkään vastannut. Ja Helenin hallituksessa hintoja ovat olleet nostamassa puolueiden edustajat kokoomuksesta Vasemmistoliittoon.

 

Suomi EU:ssa: ”nykyinen järjestelmä toimii hyvin”

Toinen ja poliittisesti yhtä lailla raju paljastus MOT:n ohjelmassa on se, että Suomen hallitus ja ministeriön johtavat virkahenkilöt ovat torjuneet Euroopan unionissa esitykset sähkön markkinamalliin puuttumisesta hintojen kohtuuttoman nousun ehkäisemiseksi. Suomen hallituksen edustajat ovat yhdessä kuuden muun EU-maan kanssa ottaneet kantaa hinnoittelujärjestelmän muuttamista vastaan, koska ”nykyinen järjestelmä toimii hyvin”.

Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen on vahvasti sitoutunut markkinamalliin, joka hyödyttää energiayhtiöitä ja vaikeuttaa kuluttajien toimeentuloa. Mutta ylijohtaja ei voi tätä linjaa toteuttaa ilman ministeri Mika Lintilän siunausta. Eikä ministeri Lintilä puolestaan voi sitä ainakaan pitkään siunata, jos hallituksessa muut ministerit olisivat asiaan halunneet puuttua.

Aalto-yliopiston tutkijaryhmä esitti jo viime vuoden keväällä esityksen markkinamallin muuttamisesta niin, että sähköstä maksettaisiin suurimmalle osalle tuottajista vain tuotantokustannusten mukaan. Muina mahdollisina keinoina he totesivat hintasäännöstelyn ja yhtiöiden tuottojen verottamisen.

Myöskään hintojen rajujen korotusten syksyllä herättämä laaja kritiikki ei johtanut hallituksen linjan muuttumiseen sähkön hintajärjestelmän ja sähköpörssin suhteen. Päinvastoin Suomen hallituksen edustajat liittoutuivat EU:ssa puolustamaan nykyisen hintajärjestelmän säilyttämistä ”hyvin toimivana”.

EU-komissiolta odotetaan lähiaikoina ehdotusta hintajärjestelmän muuttamiseen. Sähköpörssin toimintaa aiotaan säädellä, mutta markkinamallia ei olla hylkäämässä. Sähkö on kuitenkin nykyisessä yhteiskunnassa peruspalvelu, jota ei pitäisi alistaa voitontavoittelulle. SKP esittääkin vaaliohjelmassa energiatuotannon kansallistamista, siis sen yhteiskunnallista omistusta ja demokraattista hallintoa.