Helsingin kaupunki teki toisenakin koronavuonna valtavat voitot. Vuoden 2021 tilinpäätöksessä tulos on 356,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Se on peräti 224 miljoonaa talousarviossa tavoitteeksi asetettua parempi.

Jättivoitoista huolimatta kaupunki on jatkanut palvelujen rahoituksen alibudjetoimista ja kiristämistä ns. tuottavuustavoitteilla. Se näkyy kasvaneena hoito- ja palveluvajeena.

Kaupungin pankkitileillä oli rahaa vuoden päättyessä yli 1,1 miljardia euroa ja koko kaupunkikonsernin rahavarat olivat lähes 1,6 miljardia. Nämä rahavarat jäivät yli vielä sen jälkeen, kun kaupunki maksoi toimintamenojen ja lainojen hoitokulujen lisäksi 88 % investoinneista suoraan tulorahoituksella.

Viime vuosina isoja investointeja tehneellä Helsingillä oli viime vuoden lopussa velkaa 913 miljoonaa, mutta lainasaatavia kaksi kertaa enemmän, 1 880 miljoonaa euroa.

Kaupungin johto kasvattaa investointeja, mutta laiminlyö peruspalveluja ja henkilöstön hyvinvointia. Investoinnit olivat viime vuonna 890 miljoonaa ja nousevat tänä vuonna uuteen ennätykseen, yli miljardiin euroon. Vallalla on kyseenalainen ajatus kaupungin kasvattamisesta sen nykyisten asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella. Etenkin kokoomuksessa kaupunki nähdään  ikään kuin alustana, joka palvelee elinkeinoelämää tarjoamalla yrityksille asiakkaita, rakennushankkeita, infraa ja työvoimaa.

Kaupunginvaltuusto käsittelee tilinpäätöksen 22. kesäkuuta. Halutessaan se voi ohjata 356,7 miljoonan euron ylijäämistä lisää rahaa peruspalveluihin, työllisyyteen, henkilöstön palkkauksen parantamiseen, asumiskustannusten nousun hillitsemiseen ja ympäristötekoihin. – Mutta löytyykö siihen tahtoa?