Osallistuin tänään Helsingin Keskuspuistossa maastokatselmukseen, jossa kaupunkiympäristötoimialan virkamiehet ja konsultit esittelivät suunnitelmaa Kuninkaantammentien viereiseen metsään tehtävästä latureitistä. Katselmus järjestettiin vastauksena kritiikkiin, joka nousi, kun elokuussa paljastui suunnitelma kaataa osa suojellun Kuninkaantammentien vanhoista puista.

Vastauksessaan Keskuspuistoryhmän vetoomukseen puiden kaatamista vastaan apulaispormestari Anni Sinnemäki ilmoitti, että kaupunkiympäristön vs. toimialajohtaja Silja Hyvärinen oli linjannut, että ulkoilureittejä koskevassa suunnittelussa otetaan pöydälle erilaiset vaihtoehdot ja asia valmistellaan vuorovaikutuksessa päätettäväksi.

Minä ja moni muu odotti, että syksyn aikana olisi valmisteltu vaihtoehtoja, joissa ei kaadeta suojelualueelta puita, etsitään Kuninkaantammentielle esitetylle talvikunnossapidettävälle pyöräbaanalle vaihtoehtoisia reittejä ja katsotaan, miten tielle mahtuvat niin hiihtäjät kuin kävelijät. Mitä vielä! Elokuun suunnitelmaan esitetty kritiikki oli kyllä vaikuttanut latureitin siirtämiseen vähän sisemmälle metsään, mutta vaihtoehdoista ei ollut tietoakaan.

*****

Tätäkö on kaupunkiympäristötoimialan virkamiesten käsitys vaihtoehtojen tarkastelusta ja päätösten valmistelusta vuorovaikutuksessa asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa? Suunnitteluvastaava Tiina Saukkonen esitteli kartalla ja maastossa esitellyn suunnitelman jo tosiasiassa päätettynä asiana. Mitään vaihtoehtoja ei esitelty. Kun peräsimme toimialajohtajan lupaamaa vaihtoehtojen tarkastelua, julisti suunnittelusta vastaava virkamies tiumasti, että sitten ei päätetä mitään!

Maastokatselmuksessa mukana ollut Timo Kalanti Helsingin Luonnonsuojeluyhdistyksestä esitti vaihtoehdon, jossa Kuninkaantammentien nykyinen latureitti säilyy nyt kiistanalaisella kilometrin matkalla kahteen suuntaan kulkevana perinteisen tyylin latuna, kapeimmassa osassa tietä levennetään salaojittamalla sen eteläpuolen oja, kansainvälisen hiihtoliiton kilpalatujennormeja leveämmäksi suunniteltuja latuja kavennetaan ja näin tielle mahtuvat niin hiihtäjät kuin kävelijät. Suunnittelusta vastaava virkamies torjui sen suoralta kädeltä.

Itse kerroin vaihtoehtoisista reiteistä talvipyöräilylle Paloheinänmäen eteläpuolelle (esimerkiksi Kuusmiehentieltä Maununpellonpolun kautta Kanneltielle) tai yhteistyössä Vantaan kanssa Vantaanjoen pohjoispuolelle. Näillä vaihtoehtoisilla reiteillä talvikunnossapito palvelisi moninkertaisesti suurempaa asukasmäärää kuin talvisin Kuninkaantammentiellä. Suunnitteluvastaava kieltäytyi kategorisesti keskustelemasta pyöräreiteistä, vaikka juuri Kuninkaantammentien muuttaminen talvikunnossapidettävä pyöräreitiksi on johtanut esityksiin metsään hakattavasta noin 5,5 – 7,5 metriä leveän latureitin tieltä.

*****

Maastokatselmuksen yhteydessä useampikin meistä ehdotti, että kaupunkiympäristötoimiala kutsuu eri tahot yhdessä hakemaan ratkaisua erilaisten ulkoilureittien kokonaisuuteen, jota tarkasteltaisiin laajemmin kuin vain yhden metsähehtaarin osalta. Tällekään ei löytynyt virkamiehiltä ymmärrystä. Ehkä vuorovaikutusta olisi auttanut, jos paikalla olisi ollut myös kaupungin vuorovaikutussuunnittelijoita?

Samalla vaihtoehdottomalla vuorovaikutuksella on kaupunkiympäristötoimiala avannut Kerro kantasi -kyselyn verkossa. Siinäkin voi kuitenkin ottaa 13.2. asti kantaa nykyistä suunnitelmaa vastaan ja esittää omissa kommenteissa vaihtoehtoja. Toivottavasti mahdollisimman moni osallistuu.

Kaiken tämän jälkeen paljon riippuu kaupunkiympäristölautakunnan jäsenistä. Välittääkö lautakunta Kuninkaatammetien valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista, luonto- ja maisema-arvoista, jotka on merkitty suojeltavaksi niin yleiskaavassa kuin asemakaavassa? Onko tämänpäivän surkea näytelmä lautakunnan jäsentenkin käsitys vaihtoehtojen selvittämisestä ja asukkaiden osallistumisesta päätöksen valmisteluun?