Ministerin ja kansliapäällikön oudot koronakuviot
Koronatilanne on vakava ja taudin leviämisen pysäyttämiseksi tai ainakin hillitsemiseksi tarvitaan toimia, joiden onnistuminen riippuu meistä kaikista. Paljon riippuu etenkin vastuuministereiden ja -ministeriön toiminnasta ja kyvystä saada niille laaja tuki.
Mutta kumpaa esimerkiksi nyt pitäisi uskoa, valtioneuvoston tiedotetta koronaministeriryhmän päätöksistä vai ministeri Krista Kiurun eilisillan tiedotusta?
Kiurun mukaan koko koululuokka laitetaan karanteeniin, jos on yksikin tartunta – mitään tällaista ministeriryhmän päätöksessä ei sanota. Kiurun mukaan hallitus myös suosittelee tartuntatautilain 58 g pykälän nojalla kaikkien sisätilojen sulkemista, mm. kirjastojen, nuorisotalojen ja lasten harrastustilojen. Kyseinen lakipykälä ei kuitenkaan koske kirjastoja ja nuorisotiloja. Ja entä ne tilat, joiden aukiolosta riippuvat esimerkiksi monien vähävaraisten mahdollisuudet hoitaa verkossa pankki-, kela-, työttömyysturva- ym. välttämättömiä asioita? Näistä ei ministereillä ollut taaskaan mitään sanottavaa, vaikka niiden sulkeminen keväällä 2020 osoittautui pahaksi virheeksi. Toivottavasti aluehallintoviranomaiset ja kunnat eivät kuitenkaan toista kevään 2020 virheitä.
Pandemian pysäyttäminen ja nujertaminen on vaikeampaa kuin varmaan kukaan osasi ennakoida. Silti voi kysyä, eikö vajaassa kahdessa vuodessa olisi STM:ssä jo pitänyt kyetä laajemmin valmistelemaan ennakoivasti erilaisiin skenarioihin soveltuvia lakiesityksiä ja ottaa uusien esitysten valmistelussa laajemmin huomioon erilaiset tekijät, joihin päätökset vaikuttavat – muun muassa lasten ja nuorten oikeudet ja tarpeet? Niin ikään ihmettelen sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon vastuuministeri pelottelee toistuvasti terveydenhuollon kantokyvystä, mutta on kovin hiljaa välttämättömyydestä lisätä tuntuvasti ja kiireellisesti niiden resursseja.
(Artikkelin kuva Pukinmäen peruskoulu / hel.fi)