Helsingin pormestarit antoivat kaunistellun kuvan talousarvioehdotuksesta jättämällä kertomatta vertailut tänä vuonna toteutuviin menoihin. Kaupunginhallituksessa sovittu ehdotus leikkaa sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoja kymmenillä miljoonilla ja rahoitusvaje jatkuu muissakin palveluissa.

Kertaluonteinen koronapalautumisraha, joka on suuruudeltaankin vuodessa alle prosentti Helsingin yli viiden miljardin budjetista, ei riitä lopettamaan palvelujen alibudjetointia. Vaikka esitykseen sisältyy myönteistäkin – kuten koulutusleikkauksien perumisia, terapiatakuu ja hoitojonojen purkamista – laiminlyö rikas Helsinki tarpeita ja mahdollisuuksia ohjata keräämistään ylijäämistä rahaa helsinkiläisten hyvinvointiin.

 

Kymmenien miljoonien leikkaus sote-rahoitukseen

Sosiaali- ja terveyspalveluihin esitetään talousarviossa 82 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Leikkausta pienentää hieman se, että sote-toimiala on saamassa kertaluonteista koronapalautumisrahaa 45 miljoonaa. Käytännössä sote-palvelujen määrärahat supistuvat tänä vuonna käytettävistä noin 40 miljoonalla.

Pormestareiden esittämä vertailu tämän vuoden talousarvion lukuihin jättää huomiotta suoraan koronasta aiheutuvia menoja, joiden takia sote-toimialan budjetti on ylittynyt. Vaikka koronatilanne toivottavasti helpottuu, aiheutuu rokotuksista, testauksista ja hoidoista menoja myös ensi vuonna. Lisäksi sote-palveluissa on epidemian takia syntynyt jo noin 100 miljoonan euron hoito- ja palveluvelka toteutumatta jääneistä hoidoista ja käynneistä. Myös vanhusten määrän nopea kasvu lisää palvelujen ja rahoituksen tarpeita. Leikkaamisen sijasta pitäisi siis saada ainakin toista sataa miljoonaa euroa lisää rahoitusta.

Ovatko budjettiesityksen sopineet kokoomuksen, vihreiden, SDP:n, Vasemmistoliiton ja RKP:n edustajat sokeita sote-toimialan jo ennestään vakavalle resurssipulalle vai ohjataanko julkisten palvelujen heikentämisellä lisää asiakkaita yksityisille markkinoille? Rahoituksen leikkaaminen juuri ennen kuin sote-rahoitus siirtyy vuoden kuluttua valtion tiukkaan kontrolliin, on myös sote-uudistusta ajatellen lyhytnäköistä.

 

Alibudjetointi jatkuu muuallakin

Varhaiskasvatukseen ja koulutukseen vuosi sitten esitettyjen leikkausten herättämät vastalauseet vaikuttivat varmasti siihen, että tällä kertaa ei vastaavaa esitetty. Silti voi ihmetellä, millainen ”saavutus” on vihreille ja vasemmistolle se, että neuvotteluissa leikattiin lautakunnan jo valmiiksi riittämättömäksi toteamasta ehdotuksesta vielä muutama miljoona?

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan budjetti kasvaa vain runsaan prosentin verrattuna tämän vuoden toteutumaennusteeseen. Kertaluonteinen koronapalautumisraha helpottaa ensi vuonna ja seuraavana puolen prosentin verran, samoin tilojen korjauskulujen jaksottaminen pidemmälle ajalle. Käytännössä alibudjetointi jatkuu myös varhaiskasvatuksen ja koulutuksen alalla, kun lähtötaso on jo valmiiksi riittämätön, lasten ja nuorten ongelmat kasvaneet ja kun lakien uudistukset lisäävät menoja (mm. oppivelvollisuuden laajentaminen, toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden laajentaminen, esiopetuksen kokeilu ja varhaiskasvatuksen maksujen alennukset).

Kulttuuri ja vapaa-aika on toimialoista ainoa, jossa lautakunnan esitystä ei supistettu budjettineuvotteluissa. Summat tällä toimialalla ovatkin vain murto-osa muiden toimialojen budjeteista. Tämä oli ilmeisesti se hinta, jolla Vasemmistoliitto (jolla on toimialan apulaispormestarin paikka) oli valmis hyväksymään sote-palvelujen rahoituksen leikkaamisen. Pienellä toimialalla pienetkin summat merkitsevät, mutta kovin halvalla Vasemmistoliitto saatiin siunaamaan kymmenen kertaa suuremmat leikkaukset sote-palvelujen rahoitukseen.

 

Palkkarahat ja henkilöstö vähenevät

Pormestarit kehuivat Helsingin kehittävän palkkausta ja henkilöstön hyvinvointia. Nämä puheet ja budjetin luvut ovat kuitenkin kaukana toisistaan.

Palkkoihin ja sivukuluihin esitetään lähes pilkulleen saman verran rahaa (1 987 miljoonaa) kuin tänä vuonna käytetään. Palkkakehitysohjelman mainostettu 5 miljoonaa on alle kolme promillea niistä eikä riitä alkuunkaan korjaamaan palkkauksen jälkeenjääneisyyttä.

Työntekijöiden hyvinvointia ei lisää sekään, että budjettiesityksen mukaan henkilöstö vähenee noin 900:lla. Tällä menolla saamme jatkossakin kuulla uutisia vaikeuksista saada kaupungin päiväkoteihin, terveysasemille, kotihoitoon ja muihin palveluihin työntekijöitä.

Vaikka kaupunki on iso työnantaja – noin 40 000 työntekijää – on se huono työllistäjä. Budjettiesitys lähtee siitä, että koronakriisin aikana Helsingissä yli kaksinkertaistunut pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa myös ensi vuonna. Sen seurauksena kaupunki varautuu maksamaan työmarkkinatuen kuntaosuutena ns. sakkomaksua Kelalle yli 82 miljoonaa (tänä vuonna noin 76 miljoonaa).

 

Lisää kilpailutuksia ja ulkoistamisia

Budjettiesitys jatkaa kokoomuksen ja vihreiden johdolla Helsingissä toteutettua palvelujen kilpailuttamisen ja ulkoistamisen lisäämisen linjaa. Kaupunki kilpailuttaa työterveydenhuollon ja laajentaa mm. ruokapalvelujen ja siivousten kilpailuttamista. Palveluseteleiden ja ostopalvelujen käyttöä lisätään.

 

Sörnäistentunneli ja Kruunusillat

Kaupunkistrategian voimakkaat kasvutavoitteet näkyvät budjettiesityksessä ennätyksellisen suurina investointeina. Suurin osa niistä on tarpeellisia, mutta joukossa on myös eräitä kyseenalaisia hankkeita.

Sörnäistentunnelia ja raitiolinjan rakentamista Vallilanlaakson läpi (eikä muuta kautta) aiemmin vastustaneetkin ryhmät ovat nyt sitoutuneet näihin satojen miljoonien hankkeisiin kaupunginhallituksen neuvotteluissa. Jo aiemmin päätetyistä hankkeista erityisesti  Kruunusillat paisuttaa investointibudjettia.

Koronakriisin myötä kasvaviin talousvaikeuksiin joutuneen HSL:n joukkoliikenteen tukemiseen ei esitetä mitään avauksia.

Ylijäämistä voisi ohjata rahaa palveluihin

Talousarvion tulopuolelle on kirjattu selvästi aiempaa pienempinä osinko- ja korkotulot, joita kaupunki saa Helenistä ja muita kaupungin omistamista yhtiöistä. Myös verotulot on arvioitu aiempaa pienemmiksi.

Vaikka kaupungin taseessa on 2000-luvulla kerättyjä edellisten vuosien ylijäämiä jo yli 6 miljardia, on ehdotetun talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteena jatkaa ylijäämien keräämistä. Tulosennuste tälle vuodelle 2021 on taas 231 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ensi vuoden arvio on vähemmän, mutta seuraavina taas useampia satoja miljoonia euroja.

Koronapandemian seuraukset ovat iskeneet Helsinkiin monia muita kuntia kovemmin. Ylijäämistä pitäisikin nyt siirtää osa koronakriisin hoitamiseen, palvelujen kehittämiseen, henkilöstön palkkauksen parantamiseen, työllistämiseen ja ilmastotekoihin. Keskustelua tästä on syytä jatkaa, vaikka pormestarit pyrkivätkin rajoittamaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia sopimalla, että budjettiesitystä ei julkistettu ennen kuin siitä oli sovittu.

 

(Korjattu klo 22: koronapalautumisrahan ajoitus sote-toimialan osalta, osinkotulojen kertymäarvio ja 2021 tulosennuste.)