Tänään julkistetussa esityksessä Helsingin strategiaksi alkaneella valtuustokaudella ovat iskulauseet ”maailman toimivammasta kaupungista” vaihtuneet Helsingin kasvun korostamiseen. Samalla aikaistetaan hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2030.

Strategialuonnoksessa puhutaan palvelujen, kaupunginosien ja monien muiden asioiden kehittämisestä. Samaan aikaan siinä asetetaan kaupungin taloudelle tiukat raamit, joiden takia palveluissa jatkuu alibudjetointi ja henkilöstövaje.

*****

Ehkä selvimmin asukkaiden tyytymättömyys Helsingin viime vuosien kehitykseen on vaikuttanut siihen, että tärkeimmille viheralueille rakentamista luvataan eräiltä osin rajoittaa. Tämän kirjauksen mukaan Keskuspuiston alueelle ei tule uutta rakentamista, Vartiosaari osoitetaan virkistyskäyttöön ja Stansvikinkallion asemakaavaa arvioidaan uudelleen. Nämä linjaukset ovat tulosta asukas- ja ympäristöliikkeiden aktiivisuudesta.

Se, missä määrin yleisellä tasolla esitetyt lupaukset lähiluonnon turvaamisesta ja viherverkostojen vahvistamisesta toteutuvat, jää kuitenkin auki. Strategialuonnoksessa ei luvata arvioida uudelleen yleiskaavaa, lopettaa rakentamista metsiin eikä mitään konkreettista kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Rakentamisen kasvua aiotaan jopa nopeuttaa ja kumppanuuskaavoitusta jatketaan, vaikka se on kasvattanut sijoittajien ja gryndereiden valtaa kaupunkisuunnittelussa.

*****

Vaaleissa annetut lupaukset lähiterveysasemien näkyvät heikosti strategialuonnoksessa. Siinä asetetaan etusijalle palvelujen keskittäminen isoihin terveys- ja hyvinvointikeskuksiin sekä digitaaliset sote-palvelut. Palveluverkon kehittämisestä puhuttaessa ei sanota, säilyvätkö lähipalvelut ja miten laajasti. Sen sijaan monituottajamallia eli yksityisten palvelujen käyttöä luvataan lisätä. Terapiatakuun käyttöönotto 2022 ja asunnottomuuden poistaminen 2025 mennessä ovat harvoja konkreettisia sitoumuksia sote-palveluissa.

Strategian kärkeen on nostettu varhaiskasvatus ja koulutus. Niistä esitetään paljon ennestään tuttuja tavoitteita, mutta vähän siitä, paljonko resursseja lisätään. Esityksessä luvataan korjata koronan aiheuttamaa oppimis- ja hyvinvointivajetta sekä kohtuullistaa peruskorjauksista aiheutuvia tilavuokrien korotuksia. Sen sijaan tarvittavaa tasokorotusta ei näidenkään peruspalvelujen rahoitukseen luvata.

*****

Koronasta toipumisen määrärahoihin esitetään vain 65 miljoonaa (vrt. Helsingin toimintamenot vuodessa noin 5 000 miljoonaa). Työttömyys ja työllistäminen sivuutetaan strategiassa muutamalla epäkonkreettisella lauseella.

Vaikka kaupunki on tehnyt jo 20 vuotta jatkuvasti satoja miljoonia ylijäämää ja tekee sitä tänäkin vuonna, sidotaan esityksessä käyttötalouden menot kaavaan, joka edellyttää kustannustason kasvua hitaampaa menojen lisäystä, sisältää tuottavuustavoitteeksi kutsutun menoleikkurin ja ottaa vain osin huomioon palvelutarpeiden kasvun. Tällaisilla budjettiraameilla Helsingistä ei tehdä strategiaesityksessä luvattua kaupunkia, jossa ”jokaisen on hyvä rakentaa haluamansa näköistä elämää ja toimivaa arkea”.

 

(Artikkelin kuva Helsingin pormestaristosta / hel.fi)