Hallituksen ehdotus sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtämisestä maakuntien pohjalta muodostettaville hyvinvointialueille on edennyt eduskunnassa päätökseen. Ensi vuoden alussa järjestetään aluevaalit ja – jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan – palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.

Eduskunnan sote-valiokunta teki 1 200 sivun lakipakettiin vielä viime vaiheessa perustuslakivaliokunnan edellyttämiä täsmennyksiä. Ne koskivat muun muassa palvelujen ulkoistustamisia, kuntien omaisuusjärjestelyjä, erikoissairaanhoidon tarpeen arviointia ja Helsinkiin kohdistuvan valtion ohjauksen rajaamista vain lakisääteisiin tehtäviin, jotka perustason osalta jäävät muista kunnista poiketen Helsingille.

Laki merkitsee Länsi-Pohjan sote-palvelujen ulkoistamissopimuksen mitätöimistä. Sen sijaan julkisomisteisia yhtiöitä, kuten Tampereen Taysin sydänsairaala- ja tekonivelyhtiöitä ei tarvitse purkaa. Ovi jätettiin auki jopa neuvoloiden ulkoistamiselle.

Ei ratkaise pääongelmia

Lakiin ei sisälly lähipalveluperiaatetta, vaikka perustasolla on kyse pääosin palveluista, jotka pitäisi järjestää lähellä. Laki integroi sosiaali- ja terveyspalveluja hallinnon ylätasolla, mutta ei turvaa resursseja perustason moniammatillisiin ja sujuviin palveluihin. Samalla se heikentää yhteyttä soteen liittyviin kuntien muihin tehtäviin.

Lain tavoitteena on leikata menojen kasvua, vaikka jo lähtötaso on riittämätön ja koronapandemian myötä hoito- ja hoivavaje on kasvanut. Rahoitusvaje tuleekin lisäämään paineita karsia palveluverkkoa ja nostaa palvelumaksuja. Kun rahoituksen kokonaistasoa ei nosteta, johtaa rahoitusmalli menojen karsimiseen osalla hyvinvointialueista. Eniten menettävät Helsinki ja Uusimaa, nykytiedoilla laskennallisesti yli 300 miljoonaa.

Eduskunnan oikeiso-oppositio esiintyi nyt muka kunnista ja rahoituksesta huolestuneena, vaikka on itse ollut ajamassa julkisten palvelujen leikkaamista ja yksityistämistä.

Historiallinen virhe

Suomessa ollaan siirtymässä entistä etäämmälle pohjoismaisesta mallista arvioi Kuntaliiton Senior adviser Reijo Vuorento kesäkuun Maanantaiklubilla. Missään muussa pohjoismaassa ei ole edes harkittu kaikkien sote-palvelujen siirtämistä maakuntatasolle. Niissä ollaan päinvastoin palauttamassa kuntiin osa niistäkin palveluista, joita on ollut maakunnissa.

SKP on vastustanut kaikissa sote-uudistuksen vaiheissa peruspalvelujen siirtämistä pois kuntien vastuulta, vaatinut tasokorotusta rahoitukseen ja korostanut lähidemokratiaa. Etenkin perustason palveluja ja niihin pääsyä pitää parantaa, mutta tämä laki ei sitä turvaa.

Sote-palvelujen siirtäminen pois kunnista on suurin paikallishallinnon muutos sitten yleisen kunnallisen äänioikeuden toteutumisen. Perustason palvelujen osalta se on historiallinen virhe.

(Artikkeli Tiedonantaja-lehteen 6/2021)