Solidaarisuutta Palestiinalle
Israelin väkivallalle, palestiinalaisten kotien ja maiden valtaamiselle, tappamiselle ja miehitykselle pitää saada loppu. Tämä viesti tuli selväksi tänään Helsingissä järjestetyssä Palestiina-solidaarisuusmarssilla.
Palestiinalaisten häätäminen kodeistaan Itä-Jerusalemin etnisissä puhdistuksissa, israelilaisten siirtokuntien laajentaminen miehitetyillä alueille, Al Aqsan moskeijan rukousten törkeä häirintä, palestiinalaisten rokotusten vaikeuttaminen ja vaalioikeuksien rajoittaminen ovat provosoineet uuden väkivallan kierteen.
Pommit ja sota eivät ratkaise pitkään jatkunutta konfliktia, puolin eikä toisin. Yhtä selvää on, että miehittäjävaltion harjoittamaa väkivaltaa ei voi perustella ”oikeudella itsepuolustukseen”. Israelilla ei ole mitään oikeutta miehittää palestiinalaisalueita ja ylläpitää apartheidin kaltaista järjestelmää. Palestiinalaisten oikeudet eivät saa jäädä vain sanoiksi YK:n päätöksissä.
Hallituskriisien ja korruptio-oikeudenkäyntien keskellä pääministeri Benjamin Netanjahulle näyttää sopivan Palestiina-konfliktin kärjistäminen. Mutta yhdistääkö mieletön väkivalta israelilaisia?
Palestiinalaisia Israelin aggressio on yhdistänyt. Nyt ovat vastarintaan nousseet niin Gazan ja Länsirannan alueiden kuin Israelissa asuvat palestiinalaiset. Toivottavasti tämä kehitys jatkuu.
Vetosin solidaarisuusmarssilla puheenvuorossani Suomen hallitukseen, että se tuomitsee yksiselitteisesti Israelin harjoittaman väkivallan. Ulkoministeri Pekka Haaviston on syytä lopettaa puheet Israelin ”oikeudesta itsepuolustukseen”. On häpeällistä, että Suomi ja EU käyvät jopa asekauppaa Israelin kanssa, vaikka Israelin hallitus vähät välittää ihmisoikeuksista, YK:n päätöksistä ja kansainvälisestä oikeudesta.