Helsingissä neljä vuotta sitten käyttöönotettu uusi johtamisjärjestelmä ei ole parantanut demokratiaa vaan keskittänyt valtaa etenkin pormestarille. Se on vahvistanut elitististä vallankäyttöä samaan aikaan kun asukkaiden osallistuminen on irrallaan johtamisesta. Näin voi tiivistää johtamisjärjestelmän uudistamisesta Tampereen yliopistolla tehdyn arvion, jota tutkijatohtori Anni Jäntti esitteli Helsingin valtuuston seminaarissa.

Kriittinen on myös Helsingin yliopistolla tehty arvio osallistuvan budjetoinnin kokemuksista Helsingissä. Kaupunki on käyttänyt asukkaiden esittämiin ja äänestyksessä valitsemiin hankkeisiin alle promillen budjetistaan. Osallistuva budjetointi on jäänyt irralliseksi eikä ole lähidemokratiaa, johon kuuluisivat myös asukasfoorumit ja pitkäjänteinen alueellinen kehittäminen.

 

Miksei pormestarimallia hylätä?

Kun johtamisjärjestelmästä päätettiin, varoitin SKP:n ja Helsinki-listojen edustajana vallan keskittymisestä ja jättitoimialojen hierarkkisen byrokratian kasvusta, jotka tutkimus nyt vahvistaa ongelmaksi. Valtuustossa vain minä ja René Hursti (sit) vastustimme tätä pormestari- ja toimialamallia.

Jan Vapaavuori (kok) on pormestarina kasannut itselleen valtaa vielä enemmän kuin silloin päätettiin. Hän on perustanut päätöksentekoa ohjaamaan johtoryhmän, palkannut esikuntaa ja ottanut sille muidenkin toimialojen isojen päätösten valmistelua.

Kritiikistä huolimatta yksikään nykyisistä valtuustoryhmistä ei ole esittänyt pormestarimallista luopumista.

 

Osallistuvan budjetoinnin rajat

SKP ja Helsinki-listat esitti Helsingissä ensimmäisenä osallistuvaa budjetointia. Erityisesti kokoomus ja vihreät torjuivat kuitenkin alueellisten lähidemokratian elinten muodostamisen. Lisäksi osallistuvasta budjetoinnista tehtiin erillisprojekteja, jotka eivät saa koskea kaupungin varsinaista toimintaa eivätkä jatkua yli vuotta.

Nyt on käynnissä osallistuvan budjetoinnin toinen kierros. Asukkaat ovat esittäneet lähes 1 500 ideaa, joista 1 150 täytti ahtaat kriteerit ja voi edetä äänestykseen. Monet koskevat asioita, jotka kaupungin pitäisi muutenkin hoitaa.

Lähidemokratian puolesta

Kaupungin palvelujen ja muiden perustehtävien hoitamisessa osallistuvasta demokratiasta ei ole tietoakaan.

Esimerkiksi kaavoituksessa asukkaita pitäisi lain mukaan kuulla. Apulaispormestari Anni Sinnemäen (vihr) johtamalla toimialalla se on kuitenkin näennäistä. Rakennusliikkeiden, sijoittajien ja kauppaketjujen kanssa kyllä neuvotellaan, mutta asukkaiden mielipiteistä ei piitata. Tästä kertovat viimeksi Kumpulan kallioiden räjäyttäminen ja Pirkkolan metsän tuhoaminen.

Tuore päätös kaupungin arvokkaimman ranta-alueen, Eteläsataman suunnittelukilpailusta on puolestaan esimerkki siitä, miten jopa asemakaavojen valmistelua on ulkoistettu gryndereille ja kiinteistösijoittajille.

Yhtälailla asukkaiden yli on kävelty, kun terveysasemia ja muita lähipalveluja on lopetettu ja alettu keskittää jättikeskuksiin.

Kuntavaaleihin muodostettu Asukkaiden Helsinki -lista haluaa viedä asukkaiden äänen valtuustoon ja avata lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia myös vaalien välillä. Se haluaa pormestarivallan sijaan kehittää lähidemokratiaa, kuten osallistuvaa budjetointia, nuorisovaltuustoa ja kaupunginosavaltuustoja, joilla on todellista päätösvaltaa.

 

(Artikkeli Tiedonantaja-lehdessä 2/2021. Artikkelin kuva Maunula-talolta)