HX-hävittäjähankkeessa tarvitaan aikalisä, uutta harkintaa ja vaihtoehtoehtojen selvittämistä, vetoaa 220 tieteen, taiteen ja kansalaistoiminnan vaikuttajaa. Vetoomus toimitettiin kansanedustajille joulukuun alussa, ennen kuin eduskunta päätti valtion ensi vuoden budjetissa tilausvaltuuksista hävittäjien hankintaa.

Joulukuun alussa kansanedustajille toimitettu vetoomus uutisoitiin laajasti mediassa – ja hermostutti hävittäjähankkeen puolestapuhujia.

Eräät kokoomuksen kansanedustajat, Helsingin Sanomien kolumnisti, entinen Kansan Uutisten päätoimittaja Yrjö Rautio ja Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Timo Haapala kyseenalaistivat muiden kuin puolustusvoimien edustajien oikeuden arvioida hävittäjähankintaa ja kaivoivat esiin vanhat 70-luvun leimakirveet, kun eivät halunneet keskustelua itse asiasta.

 

Vaihtoehdot sivuutettu

Keskustelu ilmavoimien HX-hankkeesta on perustunut varsin yksipuolisesti sen omiin selvityksiin, jotka koskevat lähinnä hävittäjien ominaisuuksien ja suorituskyvyn vertailuja. Vähemmälle ovat jääneet arviot turvallisuuspoliittisista vaikutuksista ja vaihtoehdoista, vetoomuksessa todetaan.

– Hävittäjien hankinta maksaisi noin 10 miljardia euroa ja niiden ylläpito vielä enemmän. Kun on kyse näin valtavista summista, on syytä selvittää kaikki vaihtoehdot eri tahoilla kunnolla ja ilman sidonnaisuuksia.

Vetoomuksen allekirjoittajat ovat samalla huolissaan asevaraisen turvallisuusajattelun voimistumisesta. Asevarustelun sijasta on tarpeen ohjata voimavaroja ilmastotekoihin, terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaaliseen turvallisuuteen ja maailmanlaajuisen eriarvoisuuden vähentämiseen, he esittävät.

 

Laaja nimilista

Vetoomuksen allekirjoittajina on kansainvälisen politiikan, arkisten ja ilmastokysymysten, idäntutkimuksen, talouden ja muiden alojen tutkijoita, kuten akateemikko Juha Leiviskä, professorit Pertti Haaparanta, Lassi Heininen, Elina Hemminki, Heikki Hiilamo, Jukka Kekkonen, Tuomo Melasuo, Hannu Nieminen, Lena Näre sekä tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro, fyysikko Syksy Räsänen ja dosentti Vappu Taipale.

Taiteilijoista mukana ovat mm. säveltäjät Kalevi Aho, Kaj Chydenius, Mikko Heiniö ja Eero Ojanen, ohjaajat Timo Bergholm, Saara Cantell, Neil Hardwick, Aki ja Mika Kaurismäki, Marjut Komulainen, Kirsi Marie Liimatainen, Raija-Sinikka Rantala ja Ville Suhonen, kirjailijat Laura Gustafsson, Niillas Holmberg, Leena Krohn, Risto Isomäki, Marja-Leena Mikkola, Jussi Siirilä ja Hannu Vuorio, näyttelijät Eija Ahvo, Olli Ikonen, Erkki Saarela, Joonas Saartamo, Anneli Sauli ja Ritva Sorvali, valmentaja Alpo Suhonen sekä muusikot Paleface, MC Kajo, Monna Kamu, Pelle Miljoona, Esa Niemitalo, Markus Nordenstreng, Mikko Perkoila ja Jussi Raittinen.

Vetoomus ja allekirjoittajien lista on julkaistu kokonaisuudessaan mm. Rauhanpuolustajien sivuilla https://rauhanpuolustajat.org/

*****

Aseet eivät torju ilmastonmuutosta ja pandemiaa

Konfliktien syyt ovat muuttumassa. Sen vuoksi perinteiset keinot, erityisesti sotilaallinen uhka, eivät niihin pure, perustelee taloustieteen emeritusprofessori Pertti Haaparanta osallistumista vetoomukseen HX-hankkeen uudelleenarvioimiseksi.

– Tärkeimmät uusista ristiriitojen lähteistä ovat ilmastonmuutos ja pandemiat. Ne vaikuttavat toisiinsa ja niillä on yhteisiä lähteitä. Vaikutukset nostattavat muuttoliikkeitä, jotka kiristävät kansainvälisiä suhteita ja luovat kansallisia ristiriitoja. Sekä pandemiat että ilmastoon vaikuttavat päästöt leviävät yli rajojen ja saattavat johtaa kiistoihin ja kriiseihin, joita voidaan lievittää vain kansainvälisin toimin.

– Uusien uhkien lievittäminen vaatii uusien tuotantoteknologioiden ja lääkkeiden kehittämistä ja siten myös erityisesti julkista rahoitusta. Kansainvälisin toimin voidaan varmistaa, että kaikki maat pääsevät hyötymään näistä investoinneista. Jos tämä onnistuu, niin perinteiset sotilaalliset uhat voivat vähentyä. Siksi nyt parasta suomalaista politiikkaa olisi lykätä hävittäjien hankintaa kauemmas tulevaisuuteen ja käyttää sille varattua rahoitusta ilmasto-ongelmien ja pandemioiden lievittämiseen. Tällöin voidaan arvioida nykyistä monipuolisemmin hävittäjien tarve, katsoo Aalto-yliopiston professorina ja Suomen tiedeakatemian jäsenenä pitkään toiminut Haaparanta.

Tilanteessa, jossa Suomen talous uhkaa vaipua vielä syvempään lamaan kuin 90-luvun alussa, kymmenien miljardien käyttäminen täysin tuottamattomaan investointiin on lähes käsittämättömän edesvastuuton ajatus, kommentoi kirjailija Risto Isomäki.

– Jos Suomi haluaa vahvistaa puolustuskykyään Venäjää vastaan, hävittäjät ovat suurin piirtein typerin mahdollinen valinta. Olisi paljon älykkäämpää hankkia esimerkiksi automatisoituja telatykkejä tai tykistöohjusjärjestelmiä, jotka ovat selkeästi puolustusaseita, mutta joilla olisi merkittävä hyökkäyshaluja hillitsevä pelotevaikutus. Venäjällä on muun muassa maailman parhaana pidetty ilmatorjuntaohjus, S-400, joten Venäjä pystyisi ampumaan myös Suomen uudet hävittäjät alas suhteellisen helposti, Isomäki huomauttaa.

 

”Asiat tärkeysjärjestykseen”

”Tänään jaksan nousta seisomaan. Tänään jaksan itseäni katsoa” siksi, että turvallisuus meillä ja muualla syntyy epävarmuuden ja pelkojen vähentämisestä. Aseilla ei vaikuteta pandemioihin tai ilmastonmuutokseen eikä liioin luoda sosiaalista turvaa. Asiat on pantava nyt tärkeysjärjestykseen, korostaa Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho, yksi vetoomuksen aloitteentekijöistä.

Miljardien eurojen ohella on kyse turvallisuusajattelun perusteista ja Suomen asemasta, sanoo puolestaan Tiedonantajalle Yrjö Hakanen, joka oli Alhon ja toimittaja Paula Holmilan kanssa käynnistämässä vetoomusta, jonka idea syntyi rauhanjärjestöjen ja Vapaus valita toisin -yhdistyksen seminaarissa.

– On käsittämätöntä, että SDP, Vasemmistoliitto ja vihreät ovat valmiita tuhlaamaan kymmeniä miljardeja asevarusteluun tilanteessa, jossa rahat tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ja koronakriisin torjumiseen ja kansantalouden uudistamiseen. Järkyttävän kova hinta ministerin paikoista.

Hakanen ihmettelee, että vasemmisto on hallituksessa mukana siirtämässä turvallisuuspolitiikan painopisteen rauhanpolitiikasta asevarusteluun ja sitomassa Suomea Yhdysvaltojen ja Naton sotilasstrategioihin. Hän arvostelee osallistumista kilpavarusteluun Itämeren ja pohjoisilla alueilla, kun tarvittaisiin ulkopoliittisia aloitteita konfliktien ehkäisemiksi ja aseistuksen vähentämiseksi.

– Voiko olla vasemmistoa ilman rauhanpolitiikkaa, kysyy Hakanen.

*****

Eduskunta siunasi HX-hankinnan

Vetoomukset hävittäjähankinnan uudelleenarviosta ja vaihtoehtojen selvittämisestä saivat 17. joulukuuta tylyn vastauksen eduskunnalta. Se antoi valtion budjetissa valtuudet ostaa taisteluhävittäjät. Vain kansanedustajat Johannes Yrttiaho ja Markus Mustajärvi (vas) uskalsivat vastustaa esitystä, joka hyväksyttiin äänin 53-2, poissa 144.

Nyt hyväksytty 9,4 miljardin tilausvaltuus voidaan budjettikirjauksen mukaan ylittää muun muassa kustannustason muutosten ja hävittäjien aseistuksen johdosta. Hävittäjien kokonaishintaa ja käyttökustannuksia ei budjetissa määritellä.

Hävittäjäkaupan siunaaminen on erityisen kiusallista Vasemmistoliitolle, joka vielä ennen vaaleja vastusti hankinnan ”avointa piikkiä” ja vaati ainakin pienempää hintaa. Ryhmäkuri hiljensi kriitikot myös SDP:ssä.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) mukaan lopullinen hankintapäätös tulee hallitukseen ensi vuoden lopulla.

(Uutisjuttujen kokonaisuus Tiedonantaja-lehteen 12/2020)