Miksi Helsinki kerää voittoja jopa korona-aikana?
Tänä koronavuonnakin Helsingin kaupunki tekee taas ylijäämää noin 260 miljoonaa euroa. Sen lisäksi tulee vielä kaupungin energiayhtiö Helenin liikevoitto, joka oli jo syyskuun loppuun mennessä 120 miljoonaa euroa. Lainasaatavia kaupungilla on lähes kaksi kertaa enemmän kuin velkoja.
Voisi siis olettaa, että Helsinki vastaa koronakriisiin lisäämällä tuntuvasti rahoitusta palveluihin ja työllistämiseen. Mutta ei. Kokoomus, vihreät, sosialidemokraatit ja RKP ovat sopineet budjettiesityksestä, joka päinvastoin vähentää palvelujen rahoitusta siitä, mitä tänä vuonna käytetään. Samalla se jatkaa ylijäämien kasaamista ensi vuonna vajaalla 200 miljoonalla.
Tätä linjaa selitellään sillä, että neuvotteluissa saatiin ”lisää rahaa” palveluihin. Tosiasiassa neuvotteluissa ei lisätty rahoitusta, vaan vain pienennettiin pormestari Jan Vapaavuoren (kok) esittämiä menoleikkauksia. Yli 4,8 miljardin budjetista päättää kaupunginvaltuusto joulukuun alkupuolella.
Hoitovaje pahenee
Korona-ajan kokemusten olisi pitänyt tehdä kaupungin johdollekin selväksi, että terveys- ja sosiaalipalvelujen resurssit ovat riittämättömät. Silti sote-palvelujen budjettiin esitetään miljoonia vähemmän kuin tänä vuonna käytetään.
Potilasjonot ovat Helsingissä ja HUS-alueella kasvaneet koronan aikana tuhansilla. Pelkästään hoitovajeen purkamiseksi tarvittaisiin kiireellisesti kymmenien miljoonien eurojen lisärahoitus. Lisäksi rahaa edellyttävät ensi vuoden alussa voimaan tulevat tiukemmat hoitajamitoituksen, hoitotakuun ja lastensuojelun velvoitteet.
Pandemia ja pahentunut työttömyys lisäävät myös sosiaalityön ja sosiaalihuollon tarpeita. Budjettineuvotteluissa tälle sosiaaliselle ja inhimilliselle hädälle on käännetty kylmästi selkä.
Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea vaatii sote-palveluihin vähintään 50 miljoonan euron pysyvää tasokorotusta ja lisäksi ensi vuodelle erityisrahoitusta hoitovajeen purkamiseen ja hoitotakuun toteuttamiseen.
Koulutuslupaukset vaihtuivat leikkauksiin
Helsingin valtuustossa on punavihreä enemmistö. Ennen vaaleja annetut koulutuslupaukset ovat kuitenkin vaihtuneet erityisesti perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen menojen leikkaamiseen. Luvassa on muun muassa ryhmäkokojen kasvattamista, lähikoulujen lopettamisia ja ammatillisen koulutuksen oppituntien vähentämistä.
SKP:n Helsingin piirin mielestä koulutukseen ja varhaiskasvatukseen pitää osoittaa ensi vuodelle ainakin 40 miljoonaa euroa lisää. Tasokorotus tarvitaan myös kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön määrärahoihin, joihin budjettiesitys tarjoaa asukasta kohti nykyistä vähemmän.
Työttömyyden raju kasvu
Helsinki on ensi vuoden alusta mukana hallituksen käynnistämässä työllisyyden kuntakokeilussa. Työllistämispalvelut siirtyvät TE-toimistolta kaupungille. Mukana seuraavat TE-toimistosta vain nykyiset resurssit. Työttömien määrä on Helsingissä kuitenkin kasvanut vuodessa 58 % ja nuorisotyöttömyys jopa 110 %. Missä ovat tarvittavat lisäresurssit?
Helsingillä on vaikeuksia rekrytoida työntekijöitä ja korona-aika on lisännyt työn kuormitusta. Työntekijöiden esityksille korona- ja Helsinki-lisästä budjettiesitys sanoo silti tylysti ”ei”.
Pormestari Vapaavuori kehuu Helsingin vahvaa taloutta. Monen helsinkiläisen talous on sen sijaan yhä tiukemmalla. Kyse on poliittisesta valinnasta, jolla kaupungin kassan paisuttaminen on asetettu tärkeämmäksi kuin asukkaiden hyvinvointi.
*****
Lähiterveysasemat uhattuna
Helsinki valmistelee yli kymmenen lähiterveysaseman lopettamista. Palvelut aiotaan keskittää 2020-luvulla 6–7 jättikokoiseen terveys- ja hyvinvointikeskukseen, joiden lisäksi jäisi ehkä kaksi pientä terveysasema kaupungin laidoille (HS 8.11.).
Sosiaali- ja terveyslautakunta on siunannut suunnitelman päälinjat, joskin monet yksityiskohdat ovat vielä auki.
Lopettaminen uhkaa Kivikon, Puistolan, Suutarilan, Pihlajamäen, Paloheinän, Maunulan, Haagan, Kannelmäen, Pitäjänmäen, Munkkiniemen, Laakson, Töölön ja Viiskulman terveysasemia. Myös Jakomäen ja Malminkartanon terveysasemien jatko on epävarma.
Samalla ulkoistetaan palveluja yksityisille firmoille ja valmistellaan jättikeskusten sijoittamista vuokratiloihin.
(Artikkeli ja siihen liittyvä lyhyt uutinen terveysasemien vähentämisestä Tiedonantaja-lehden numeroon 11 / 2020. Artikkelin kuva Helsingin pormestaristosta: Helsingin kaupunki)