Lapinlahti, Pirkkolan metsä, Rastilan rannat, Riistavuoren metsä, Kumpulan Kallio, Stansvik, Keski-Pasila, Helsinki Garden, Elielinaukio, Eteläsatama, UrBaana… Kenen tarpeisiin Helsinkiä suunnitellaan ja rakennetaan?

Lain mukaan kunnalla on kaavoitusmonopoli, jossa asukkaiden valitsemat valtuutetut ohjaavat maankäyttöä ja rakentamista. Helsingissä tähän on hyvät mahdollisuudet, koska kaupunki omistaa selvästi suurimman osan rakennusmaasta.

Käytännössä kaavoitusta tehdään kuitenkin rakennusliikkeiden ja kiinteistösijoittajien aloitteesta, jopa niiden valmistelemien esitysten pohjalta. Jälki on sen mukaista. Viheralueita, kulttuuriympäristöjä ja arvorakennuksia jyrätään surutta samaan tapaan kuin 1960-luvun rakentamisvimmassa. Ihmisen kokoisen ja luonnonläheisen mittakaavan on korvannut kiinteistöbisnekselle suurempia voittoja tuova tiivis ja korkea rakentaminen.

 

Hillitöntä menoa

• Kiinteistösijoitusyhtiö NREP:lle aiottiin myydä sen teettämän suunnitelman mukaisesti Helsingin arvokkaimpiin kulttuuriympäristöihin kuuluvan Lapinlahden entisen sairaalan arvorakennukset ja rakennusoikeus suojeltuun puistoon. Samalla olisi tuhottu Lapinlahden yhteisöllinen mielenterveyden, kulttuurin ja kansalaistoiminnan keskus.
• Yleiskaavassa Keskuspuistoon esitetty rakentaminen kaatui korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2018. Mutta Keskuspuiston nakertaminen jatkuu. Keskuspuiston eteläosaan nousee kiinteistösijoittajien ja rakennusliike YIT:n massiivinen Helsinki Garden. Keskuspuiston jo ennestään kapeimpaan osaan, Pirkkolan metsään on puolestaan annettu kolmen miljonäärin perustamalle yhtiölle lupa rakentaa asemakaavasta poiketen monitoimihalli.
• Keski-Pasilaan rakennettiin ensin pohjoismaiden suurin kauppakeskus Tripla, jonka kilpailun voittanut arkkitehtitoimisto ja suunnitelma vaihdettiin ”sopivampaan”. Nyt sen eteläpuolella toistuu sama. YIT haluaa ”tehokkaammalla” asemakaavalla Suomen korkeimmista pilvenpiirtäjistä suurempia tuottoja.
• Vuosaaren rannoille ja metsiin ollaan kaavoittamassa rakentamista muun muassa Rastilan, Meri-Rastilan, Ramsinniemen ja Kurkimoision alueilla.
• Haagassa suunnitellaan ensimmäistä kaupunkibulevardia ja rakennusliikkeille ”tehokasta” rakentamista tavalla, joka uhkaa Riistavuorenpuistoa ja Mätäjokea.
• Kiinteistösijoitusyhtiö Evata Partnersin kokoaman sijoittajaryhmän esityksestä valmistellaan Elielinaukion ja Asema-aukion rakentamista täyteen korkeilla hotelli- ja toimistokolosseilla.
• Eduskuntatalon ja Tennispalatsin väliin, valtakunnallisesti arvokkaana suojellulle alueelle valmistellaan rakennusliike SRV:n suunnittelemaa UrBaanaa, massiivista rakentamista kymmenien tuhansien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttämän baanan päälle.
• Eteläsatamaan, kansallismaiseman paraatipaikoille tulevasta rakentamisesta järjestetään konsulttifirmojen selvitysten pohjalta sijoittajavetoinen suunnittelukilpailu.

Kenen Helsinki?

Kaupunkiympäristötoimialan apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) ja lautakunta ovat siunanneet lähes kaikki rakennusliikkeiden ja sijoittajien kanssa valmistellut suunnitelmat. Vasta laaja kansalaistoiminta ja sen saama laaja julkisuus pysäytti esimerkiksi Lapinlahden myymisen.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asukkaiden kuuleminen on vääristynyt Helsingissä irvikuvaksi, näennäiseksi osallisuudeksi. Toimialajohtaja Mikko Aho ja Rikhard Manninen vähät välittävät siitä, tai edes valtuuston päätöksistä esimerkiksi kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta.

Kansalaistoiminnalla ja valituksilla hallinto-oikeuteen on kyetty puolustamaan Keskuspuistoa, Vartiosaarta ja eräitä muita viheralueita ja kulttuuriympäristöjä. Vaikuttaminen olisi tuloksellisempaa, jos asukkaiden ääni kuuluisi vahvemmin myös valtuustossa ja kaupunkisuunnittelu vapautettaisiin kytköksistä kiinteistöbisnekseen.

 

(Artikkeli 28.9. Eespäin-lehteen 2/2020)