Kuunnellaanko Helsingin päätöksenteossa asukkaita ja voidaanko päätöksiä muuttaa, kun olosuhteet muuttuvat ja tulee uutta tietoa? Tätä mitataan Pirkkolan monitoimihallia koskevissa ratkaisuissa.

Monitoimihallille varattua paikkaa perustellaan 2014 hyväksytyllä asemakaavalla. Halli on kuitenkin 2,5 kertaa kaavaan merkittyä suurempi. Asukkailta ei kysytty mitään, kun sille annettiin virkamiespäätöksellä poikkeamislupa kaavasta.

Kyse on Keskuspuiston kapeimmasta viheralueesta, jonka turvaaminen nousi esille 2016 yleiskaavasta päätettäessä. Sen jälkeen on tullut myös uutta tietoa Pirkkolan metsän luontoarvoista, mm. EU:n luontodirektiivin mukaan erityistä suojelua vaativista lajeista.

Keskuspuistoryhmä esitti heti hankkeen tultua tietoon keväällä 2018 hallille vaihtoehtoisia paikkoja Pirkkolan liikuntapuiston alueelta. Valitettavasti niille ei löytynyt laajempaa tukea päättäjien keskuudessa. Yksityisen halliyhtiön perustajat puolestaan sivuuttivat tyystin alueen luontoarvot ja sen merkityksen ulkoliikunnalle.

Koronakeväällä syntyi maunulalaisen Susanna Pitkäsen aloitteesta uudenlainen mielenilmaus. Metsä täyttyi värikkäistä kannanotoistamme. Aloimme kerätä adressia, jossa on jo yli 14 000 allekirjoitusta Pirkkolan metsän pelastamiseksi. Toista sataa urheilijaa vetosi hallin paikan vaihtamiseksi. Ainutlaatuisin ja kaunein kannanotto nähtiin Suomen luonnon päivänä, kun balettitanssija Minna Tervamäki tanssi uhanalaisen metsän kalliolla.

Keskuspuistoryhmän kokoama asiantuntijaryhmä on osoittanut, että kiista hallin paikasta voidaan ratkaista nopeasti uudella poikkeamispäätöksellä. Hallin voi tehdä esimerkiksi Pirkkolantien ja Plotin väliseen rinteeseen, uimahallin pohjoispuolelle tai pysäköintialueelle, jolloin parkkipaikat siirrettäisiin hallin alle.

(Maunulan Sanomat 2/2020)