Helsingin sote-lautakunnalle esitetään yli 40 000 asukkaan terveysasemapalvelujen ulkoistamista yksityisten yritysten hoidettavaksi. Esityksen mukaan Kannelmäessä lopetetaan kaupungin terveysasema ja hankitaan palvelut yksityiseltä tuottajalta. Keskustan alueella ulkoistetaan 20 000 asukkaan palvelut yksityiselle yritykselle.

Ulkoistamista perustellaan päätösehdotuksessa palvelujen tarpeen kasvulla, henkilöstöresurssien saatavuuden parantamisella, hoitoon pääsyn viiveillä, ”benchmarking-kohteen puuttumisella” ja eroilla terveysasemien toiminnassa.

Näiden sanojen taakse peitetään se, että kaupunki on vuosien ajan alibudjetoinut terveysasemien resursseja ja laiminlyönyt niiden toiminnan kehittämistä. Helsinki käyttää avoterveydenhuoltoon vähemmän rahaa asukasta kohti kuin kunnat keskimäärin, vaikka palvelujen tarpeet ovat Helsingissä monista syistä keskimääräistä suuremmat.

Kuin yksityistämisen oppikirjasta

Avaus ulkoistamiseen Helsingissä on kuin suoraan uusliberalismin oppikirjoista. Kannelmäessä on päästetty terveysaseman rakennus huonoon kuntoon ja nyt selitetään, että rakennuksesta voidaan luopua ulkoistamalla palvelut. Keskustassa taas vähennettiin terveysasemia, vaikka entisille satama-alueille rakennetaan isoja asuinalueita. Kaupunki on omilla toimillaan ja laiminlyönneillään aiheuttanut tyytymättömyyttä ja jonoja.

Ulkoistamisesta järjestetään kilpailu, mutta yksityiset terveyspalvelut ovat keskittyneet kahdelle firmalle, Mehiläiselle ja Terveystalolle. Todellista kilpailua ei ole. Eikä yksityisiltä palvelutuottajilta vaadita terveysasemille kaikkia palveluja, esimerkiksi laboratorio- ja kuvantamispalveluja.

Kokemukset muualta

Päätösehdotukseen ei liity mitään laajempia arvioita ulkoistamisen kokemuksista muissa kunnissa ja ulkomailla. Siinä viitataan vain lyhyesti Espoon ja Vantaan kokemuksiin, mutta vältetään tekemästä niistä johtopäätöksiä. Espoossa ulkoistettu terveysasema toimii alueella, jossa on keskimääräistä vähemmän paljon hoitoa tarvitsevia potilaita. Silti ulkoistetun Espoontorin terveysaseman kustannustaso on sama kuin keskimäärin Espoossa. Vantaa puolestaan palautti takaisin kunnan omaksi toiminnaksi ulkoistetun terveysaseman, jonka kokonaiskustannukset olivat kalliimmat kuin kunnan omassa toiminnassa.

Ulkoistamisen arvioidaan sote-lautakunnalle tehdyssä esityksessä lisäävän kaupungin kustannuksia yhteensä 4,7 miljoonaa euroa vuodessa. Palvelujen tuottajille maksettava korvaus aiotaan laske ns. kapitaatiopohjaisella mallilla, joka pohjautuu Helsingin oman toiminnan ikäryhmäpainotettuihin kustannuksiin. Esityksessä ei kuitenkaan arvioida lainkaan kapitaatiomallista muualla saatuja kokemuksia. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan soten kokemus ns. valinnanvapauskokeilussa oli se, että malli kannusti yksityisiä palvelujen tuottajia hakeutumaan eroon paljon työtä vaativista potilaista ja nosti erikoissairaanhoidon kustannuksia.

Kaupunki voi itse parantaa palvelujaan

Kummallista on sekin, että ulkoistamisesta halutaan päättää ennen kuin on toteutettu Helsingin sote-toimialan tämän vuoden suunnitelmassa päätettyjä toimenpiteitä lääkärien rekrytoinnin tehostamisessa, moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä, johtamisen parantamisessa, palkkauksen parantamisessa ja mm. toimintamallien uudistamisessa. Miksi ei katsota ensin tuloksia näistä hankkeista? Kiirehditäänkö, jotta ei kävisi selväksi, että kaupunki voi omalla toiminnallaan parantaa palveluja?

Erikoista on sekin, että ratkaisuja tehtäisiin odottamatta Sanna Marinin hallituksen valmistelemia esityksiä sote-uudistuksesta. Sitä vartenko Helsingin johto halusi säilyttää päätösvallan sote-uudistuksessa peruspalveluihin, että se voi alkaa niitä ulkoistamaan?

Koronakriisin varjossa, asukkaita kuulematta

Ulkoistamisesityksen tuominen juuri nyt lautakunnan esityslistalle on törkeä yritys käyttää hyväksi koronakriisin poikkeusoloja, joissa ei ole mahdollisuuksia laajaan keskusteluun ja tapaamisiin. Samalla se osoittaa, miten yksityisen terveysbisneksen laajentaminen on ulkoistamista ajaville tärkeämpää kuin koronaepidemian korostama tarve vahvistaa julkisia palveluja.

Jos sote-lautakunta hyväksyy toimialajohtaja Juha Jolkkosen esityksen ulkoistamisista, se etenee kaupunginvaltuustoon. Kokoomuksen aloitteesta käynnistetty ulkoistamishanke on tarkoitus viedä kaupunginvaltuustoon jo 10. kesäkuuta. Asukkaiden kuulemisesta ei sote-lautakunnan huomiseen kokoukseen tulevassa esityksessä puhuta mitään.

SKP:n Helsingin piiri vastustaa kaupungin terveysasemien alistamista yksityiselle bisnekselle. Vaadimme kaupungin terveysasemien resurssien vahvistamista ja niiden toiminnan kehittämistä henkilöstön osaamiseen luottaen ja asukkaita kuullen.