Viime päivät ovat olleet useiden hämmentävien korona-uutisten aikaa.

Samaan aikaan kun Kiinan Wuhanissa, josta epidemia lähti leviämään, poistettiin matkustusrajoituksia, kerrottiin New Yorkissa olevan enemmän todettuja tartuntoja kuin missään muualla. Pandemian pysäyttämiseksi tarvitaan lisää kansainvälistä yhteistyötä, mutta presidentti Trump uhoaa lopettavansa Maailman terveysjärjestön WHO:n rahoituksen.

*****

Suomessa valtion Huoltovarmuuskeskuksen varautuminen on osoittautunut riittämättömäksi ja sen sekaantuminen huijareiden kanssa tehtyihin miljoonakauppoihin herättää epäilyjä muustakin kuin kiireestä ja osaamattomuudesta.

Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan Huoltovarmuuskeskus oli torjunut suojavarusteiden hankinnassa alalla toimivien ja Kiinan markkinoita tuntevien yritysten tarjoukset. Sen sijaan kauppoja tehtiin talousrikollisten kanssa ja jopa moninkertaisilla hinnoilla. Mikä muu kuin korruptio voi tällaista selittää? Ja tuskin ainoa vastuullinen on nyt eroamaan joutunut, neljä kuukautta sitten aloittanut onneton toimitusjohtaja?

Ymmärrän sen, että Huoltovarmuuskeskus ei ole kyennyt ennakoimaan näin valtavaa suojavarusteiden tarvetta. Mutta vaikeampi on ymmärtää, miksi aivan viime päiviin asti kehuttiin Suomessa olevan hyvät varmuusvarastot. Tämän aamun Helsingin Sanomien mukaan Huoltovarmuuskeskuksen varastossa oli viikko sen avaamisen jälkeen kasvomaskeja enää määrä, joka ei riittäisi koko maan tarpeisiin edes yhdeksi päiväksi!

Eikö keskus kertonut oikeita tietoja ministeriöille vai eikö niissä kukaan osannut laskea suojavarusteiden tarvetta edes antaessaan ohjeita niiden käytöstä? Muun muassa STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila vakuutti vielä maaliskuussa moneen kertaan, että ”suojavarusteita on riittävästi”, ja kertoi varautumisen alkaneen jo helmikuussa. ”Eivät ne tule loppumaan”, julisti STM:n ylijohtaja Päivi Sillanaukee maaliskuun lopulla, kun Huoltovarmuuskeskuksen varastot avattiin.

*****

Hämmentävää on ollut seurata myös sitä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta on joutunut toistuvasti moittimaan hallituksen esityksiä valmiuslain soveltamisesta. Tällä viikolla valiokunta arvosteli poikkeuksellisen tiukasti sitä, että sen poikkeusolojen aikana esittämiä huomioita ei hallitus ole ottanut huomioon.

Hallitus on laajentanut esityksissään valmiuslain soveltamisen alaa, ottanut käyttöön valtuuksia ilman laissa tarkoitettuja edellytyksiä, jättänyt tekemättä kokonaisarvioita esitysten vaikutuksista ja tuonut eduskuntaan esityksiä arvioimatta vaihtoehtoja.

*****

Vähemmän yllättävää oli se, että euromaiden valtiovarainministerit pääsivät maratonkokouksessa sopuun kriisipaketista, jonka on tarkoitus tasoittaa koronavirusepidemian aiheuttamia taloudellisia ongelmia. Riittääkö 500 miljardin kriisipaketti, tuskin.

Valtio velkaantuvat nyt vauhdilla ja EKP joutuu jotain kautta tulemaan apuun. Ketkö maksavat laskut? Ostaako EKP valtioiden velkakirjoja? Löytyykö poliittista tahtoa mitätöidä suuri osa valtioiden veloista? Hylätäänkö tähänastiset julkisen talouden tasapainosäännöt? Vai palataanko eurokriisin aikaisen leikkauspolitiikan tielle, jota Suomessa valtiovarainministeri Katri Kulmuni on jo tarjonnut?

Perustuslakivaliokunta on tässäkin asiassa ottanut jatkoa ajatellen tärkeän kannan. Lausunnossaan eduskunnan suurelle valiokunnalle se katsoo, että euromaiden yhteisten velkakirjojen eli koronabondien hyväksyminen voi edellyttää päätöksen tekemistä eduskunnassa määräenemmistöllä.

*****

Hallituksen kehysriihessä hyväksyttiin lopulta ensimmäinen tukipaketti kuntien talouteen. Se tulee kummallisen jälkijunassa ja jää puolitiehen.

Valtiovarainministeriö arvio jo nyt, että koronakriisi heikentää kuntien taloutta tänä vuonna 1,6 – 2 miljardilla eurolla. Summa kasvaa, jos epidemia jatkuu pitkään ja laajana.

Kehysriihessä hallitus lupasi kuitenkin kunnille välittömästi vain 547 miljoonaa korvauksena kuntien tuloja vähentävistä verojen maksujärjestelyistä ja sekin aiotaan vähentää kunnilta ensi vuonna. Toukokuun lisäbudjetin yhteydessä hallitus lupaa ohjata kunnille lisää ainakin miljardin.

Tässä siis liikutaan jopa valtiovarainministeriön varovaisten arvioiden alarajalla. Kuntien omat arviot edellyttäisivät selvästi isompia summia. Samalla kun kuntien rahoituksen lisääminen on tarpeen palvelujen turvaamiseksi, se on myös nopeimpia ja tehokkaimpia tapoja luoda lisää työpaikkoja.

*****

Yksi iso tabu kehysriihen keskusteluissa oli. Hallitus ei vieläkään halua avata keskustelua HX-hävittäjähankinnasta. Suomen asekauppoja tutkinut Pentti Sainio arvioi, että kyse ei ole Suomen puolustamisen tarpeista vaan varustautumisesta Yhdysvaltojen ja Naton sotiin.

Hän esittää vaihtoehtona nykyisten Hornet-hävittäjien käyttöiän pidentämistä ja tykistön ilmatorjuntaohjusten hankkimista, jotka tulisivat paljon halvemmaksi kuin jopa kymmeniä miljardeja syövät HX-hävittäjät.

Sanna Marinin johtajuutta on kehuttu. Tässä asiassa hän ei ole sitä kuitenkaan osoittanut, vaan on kritiikittömästi luvannut toteuttaa kaupan, jota kenraalit, aseteollisuus ja etenkin Yhdysvallat ajavat. Koronaepidemian ja talouslaman laskujen kasautuessa kasvaa kuitenkin paine lopettaa HX-hävittäjäkauppojen valmistelu tai ainakin lykätä ratkaisu pitkälle tulevaisuuteen.