Viimeisimmät tiedot koronaviruksen leviämisestä Suomessa antavat vähän toivoa. Mutta maailmalta tulee yhä huonoja uutisia. Eikä ole yllätys, että terveydenhoitojärjestelmänsä ja presidenttinsä kanssa jo muutenkin kipuillut USA on tartuntatilastojen kärjessä.

Epidemiaa ei ole vielä nujerrettu. Huonoja uutisia tulee vielä lisää Suomessakin. Terveystilanteen ohella huolen aiheeksi ovat nousseet talouden yhä synkemmät näkymät. Talous on jäätynyt niin Suomessa kuin maailmalla. Syynä ei ole vain koronapandemia. Nyt pelätään keinottelutalouden jättimäisen kuplan puhkeamista.

*****

Financial Timesin mukaan Yhdysvallat on vajoamassa pahempaan talouskriisiin kuin 1929 alkanut suuri lama. Suomessa EK ennustaa 90-luvun lamaa pahempaa konkurssiaaltoa ja joukkotyöttömyyttä.

Kun mittakaava on tällainen, on taloutta ja kriisin hoitamista tarkasteltava radikaalisti uudella tavalla. Tästä ei selvitä vain yrityksiä tukemalla ja verohelpotuksia jakamalla.

Tarvitaan keskustelua siitä, miten parannetaan perusturvaa ja julkisia palveluja, jaetaan töitä uudella tavalla työaikaa lyhentämällä ja miten kriisin laskut suunnataan oikeudenmukaisesti. Eikä ole järkeä tukea vastikkeettomasti yrityksiä, vaan kansallistaa tukea tarvitsevat isot yritykset ja luoda mahdollisuuksia talouden demokraattiseen ohjaamiseen. Tietä ulos kriisistä voidaan avata laajalla ja pitkäjänteisellä sosiaalisen ja ekologisen uudelleenrakentamisen ohjelmalla, jossa valtion ja kuntien ohella osuustoiminnalla voi olla tärkeä rooli etenkin paikallistaloudessa.

*****

Koronaepidemian ja laman kaatuessa päälle on eduskunnan vaiettu tabu eli kysymys HX-hävittäjäkaupoista alkanut nousta keskusteluun. VAS:n varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo ja SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson ovat nostaneet kysymyksen mahdollisuudesta arvioida uudelleen hävittäjähankinnan suuruusluokkaa.

Ehkä seuraavaksi herätään keskustelemaan myös mahdollisuudesta hylätä ainakin lykätä koko hanke? Onhan mieletöntä varustautua miljardeilla tappamaan ihmisiä samaan aikaan kun yritämme kaikin tavoin suojella ihmiselämää koronavirukselta. HX-hävittäjähankinnan hautaaminen olisi vastaus YK:n pääsihteerin vetoomukseen: ”Lopettakaa sairaalloinen sotiminen ja taistelkaa tautia vastaan, joka uhkaa maapalloamme.”

*****

Kysymys siitä, ketkä maksavat kriisin laskut, näkyy myös arjessa. Kuulin eilen, että Kela on sulkenut Helsingissä toimipaikkojensa ovet tukea tarvitsevilta, jotka pääsevät asioimaan vain verkossa tai puhelimitse.

Kysyin tänään aamulla Kelan viestinnästä, pitääkö tämä paikkansa ja miten pääsevät asioimaan ne, joilla ei ole puhelinta tai mahdollisuutta käyttää nettiä. Vastauksen mukaan henkilökohtaiseen tapaamiseen voi varata ajan vain netissä ja puhelimella, tosin senkin vain joihinkin toimipaikkoihin.

Useimmilla on mahdollisuus hoitaa Kelaan hakemukset verkossa ja useimmilla on puhelin. Mutta ei kaikilla. Juuri vaikeimmassa asemassa olevista monelle Kelan ovet pysyvät kiinni, jos ei niitä koputtavalle avata.

Tällainen vähävaraisten ihmisten arjen tuntemuksen puute ja välinpitämättömyys rajoitustoimien eriarvoisista vaikutuksista on kohdannut useita muitakin marginaaliin syrjäytettyjä.

*****

Toisenlainen tapaus on ns. Loimaan kassa, jonka jotkut porvarit perustivat vaihtoehdoksi ammattiliittojen työttömyyskassoille ja vähentääkseen liittymistä ammattiliittoihin. Suomen suurimpana työttömyyskassana itseään markkinoinut YTK huutaa nyt valtiota apuun, kun sen pitäisi vastata lupauksistaan työttömyysturvaan.

Nopeimmin ja vähimmin vaikeuksin työttömyyspäivärahojen hoitaminen sujuu ammattiliittojen kassoilta. Tässäkin yksi syy kuulua liittoon.

*****

Poikkeusoloissa on aina vaara perusoikeuksien kaventumisesta ja poikkeusvaltuuksien suhteettomasta laajentamisesta. Räikeä esimerkki tästä on Unkari, jonka hallitus junaili itselleen poikkeusvaltuudet ja syrjäytti parlamentin määräämättömän pitkäksi ajaksi.

Suomessa tilanne on erilainen, mutta eduskunnan perustuslakivaliokunta on jo useammassa asiassa katsonut hallituksen pyrkineen soveltamaan valmiuslakia kyseenalaisella tavalla. Uusin tapaus koskee Uudenmaan eristämistä valmiuslain 118 pykälän nojalla. Useat perustuslakivaliokunnan kuulemat oikeustieteilijät katsoivat, ettei kyseinen pykälä anna oikeudellisia perusteita hallituksen toteuttamiin toimiin.

Juridiikka ei varmaan monen mielestä ole kovin olennaista koronakriisin hoitamisessa. Eikä Sanna Marinin hallituksen suhteen ole pelkoa mistään ”Unkarin tiestä”. Mutta entä jos joskus tulevaisuudessa onkin hallitus, jota johtaa eduskunnan enemmistön tuella joku Jussi Halla-ahon tavoin nykyisen Unkarin tien hyväksyvä? Millaisia ennakkotapauksia perusoikeuksien ja valmiuslain tulkinnoista nyt luodaan?

(Artikkelin kuva metroasemalta tänään ”ruuhka-aikaan”.)