Uuden sukupolven punamultahallitus arvioi ohjelmassaan uusiksi monia Juha Sipilän hallituksen linjauksia. On kuitenkin yksi iso tabu, josta uusi hallitus ei ole uskaltanut keskustella: HX-hävittäjähankinta.

Kyse on kansainvälisestikin suuresta asekaupasta. Hävittäjälentokoneiden ostaminen maksaa noin 10 miljardia euroa ja niiden elinkaaren aikaiset käyttö- ja huoltokulut mukaan lukien kokonaishinta nousee ainakin 30 miljardiin.

Muodollisesti kauppa aiotaan kirjata valtion budjetin ulkopuolelle, mutta tosiasiassa se kasvattaa julkisen talouden alijäämää. Näin se vaikeuttaa muiden julkisten menojen rahoitusta – etenkin kun hallitusohjelman mukaan hallitus peruu valtion budjetissa sovittuja menolisäyksiä, jos työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainoa koskevat tavoitteet eivät toteudu.

 

Asekauppiaat apajilla

Hallituksen on tarkoitus päättää hävittäjäkoneiden hankinnasta ensi vuoden puolella. Päätöstä pohjustetaan Suomessa ennennäkemättömän laajalla vaikuttamiskampanjalla. Koneiden valmistajat ovat värvänneet viestintätoimistojen lisäksi kenraaleita, ex-puolustusministereitä ja virkamiehiä markkinoimaan tuotteitaan. Myös puolustusministeriö on pyrkinyt muokkaamaan kansalaismielipidettä ja salaamaan jopa kansanedustajilta hävittäjäkauppaan liittyviä tietoja esimerkiksi siitä, montako hävittäjää tarjouksiin sisältyy ja mitkä ovat hävittäjien ilmastovaikutukset.

 

Turvallisuuspolitiikan muutos

Suomen turvallisuuspolitiikka on pitkään perustunut siihen, että Suomen turvallisuus ei perustu aseiden voimaan vaan rauhantahtoiseen ulkopolitiikkaan. HX-hävittäjäkaupan valmistelu ja Sanna Marinin hallituksen syksyllä päättämä merivoimien miljardihankinta kuvastavat käännettä tässä ajattelussa.

Hävittäjäkauppaa perustellaan Suomen turvallisuudella. Mutta kuka uskoo vakavasti, että niitä tarvitaan Suomeen kohdistuvan hyökkäyksen torjumiseen?

Onkin ilmeistä, että hävittäjähankinnalla valmistellaan osallistumista kansainvälisiin sotilaallisiin operaatioihin, joihin USA, Nato ja EU haluavat sitoa laajempaa joukkoa maita. Nyt esillä olevat koneet ovat hyökkäysaseita, joilla on käyttöä nimenomaan osana laajempaa jonkun tai joidenkin suurvaltojen asejärjestelmien verkostoa. Samalla hävittäjäkauppa sitoo Suomea koneen valmistajamaahan niin aseteknologiassa kuin myös poliittisesti.

 

Säästetään aserahoista

Suomeen ei kohdistu sellaista sotilaallista uhkaa, jonka torjumiseksi pitäisi käyttää kymmeniä miljardeja asevarusteluun. Sen sijaan on monia todellisia turvallisuusongelmia, joissa tarvitaan välttämättä lisää rahaa. Esimerkiksi ilmastonmuutos, työttömyys, vanhuspalvelujen puuteet, perustoimeentuloturvan riittämättömyys ja köyhien maiden ahdinko.

Todellinen uhka on myös uusi ydinaseiden kilpavarustelu, kun useat aserajoitussopimukset ovat päättymässä. Asevarustelun sijasta Suomenkin hallitus voisi olla tässä aktiivinen esimerkiksi allekirjoittamalla ydinaseet kieltävä YK:n sopimus.

(Artikkeli Eespäin-lehteen 1/2020, kuva Toivo Koivisto)