Tammikuun alussa siirrytään postikeskuksissa lehtien konelajitteluun, ilmoitti Posti lehdille kaksi kuukautta sitten. Sen jälkeen, kuukausi sitten, tuli ilmoitus lehtien jakelun hinnoittelun muuttumisesta niin ikään vuodenvaihteessa.

Posti ei ole kuitenkaan kyennyt vieläkään kertomaan lehdille, toimiiko konelajittelu, eikä sitä, mitä lehtien päiväjakelu maksaa tammikuun alusta.

”Posti ei ole saanut uusia jakelukoneitaan toimimaan. Maksumiehiksi ovat päätymässä sanomalehtipaperille painetut lehdet, jotka eivät ole syypäitä konehankintoihin. Osaa lehdistä voi odottaa jopa 10–30 prosentin jakelukustannusten kasvu. Edes Postissa ei tiedetä, mitä lehtien jakelu ensi vuonna maksaa”, tiivistää asiaa Journalistille selvittänyt toimittaja Jarno Liski.

Posti hankki kalliit uudet lajittelukoneet, joilla oli tarkoitus siirtää lehtien lajittelu koneelliseksi ja päästä eroon niiden käsilajittelusta postikeskuksissa. Koneita on testattu jo kuukausia, mutta vieläkään niillä ei kyetä lajittelemaan sanomalehtipaperille painettuja lehtiä. Vastaavilla koneilla on postissa jo pitkään käsitelty muuta postia ja sen perusteella työntekijät olisivat voineet jo ennalta kertoa, ettei sanomalehtien käsittely noilla laitteilla onnistu. – Mutta heiltä ei kysytty, kun Posti hankki uudet koneet.

 

Postin johdon ristiriitaiset selitykset

Jarno Liskin haastattelussa Journalistissa Postin sanomalehtipalveluista vastaava johtaja Kimmo Kauranen selittää ensin, että koneita testataan lehtien koneellisen lajittelun onnistumiseksi. Sen jälkeen hän myöntää, että koneiden soveltumattomuus sanomalehtipaperille painettujen lehtien käsittelyyn ei tullut Postin johdollekaan yllätyksenä: ”Arvioimme, että näin tulee käymään.” Lehdille kaksi kuukautta sitten lähetetyssä ilmoituksessa Posti ei tällaisesta arviosta mitään kertonut.

Käsilajitteluun tulevan lisämaksun suuruutta ei Posti ole kyennyt tai halunnut lehdille selvästi ilmoittaa. Botnia Printin toimitusjohtaja Hannu Salmi kertoo Journalistin haastattelussa, että sanomalehtipaperille painettujen lehtien jakeluhinnat voivat lisämaksujen ja perushintataulukoiden korotusten kanssa nousta yhteensä 20 – 30 prosenttia. Myös Postin Kauranen myöntää Journalistin haastattelussa korotusten liikkuvan runsaasta 10 prosentista jopa yli 30 prosenttiin.

 

Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä

Postin maksujen korotukset uhkaavat noin 90 lehteä. Kovimmin ne iskevät pienilevikkisiin, harvemmin kuin kaksi kertaa viikossa ilmestyviin ja valtakunnallisiin lehtiin. Vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyville lehdille on Postin hinnastossa edullisempi hintaluokka, jossa käsilajittelusta ei peritä lisämaksua.

Postilla on monopolinkaltainen asema lehtien osoitteellisessa päiväjakelussa. Mitään valtakunnallista vaihtoehtoa lehtien päiväjakelussa ei ole olemassa. Posti käyttää törkeällä tavalla hyväksi tätä määräävää markkina-asemaansa nostaessaan kymmenillä prosenteilla jakelumaksuja. Tällaista korotusta ei voi perustella millään kustannusten nousulla.

Postin johto yrittää nyt selittää, että kyse on ”tuoteuudistuksesta”. Käytännössä se tarkoittaa, että lehtien on joko muutettava painopaperinsa ja formaattinsa postille sopivaksi, maksettava rajusti lisää tai lopetettava postin jakelun käyttö. Postin hankkimiin koneisiin sopivaan paksuun painopaperiin siirtyminen nostaisi rajusti painokuluja ja silti myös jakelukulut nousisivat tähänastisesta.

Kuvaavaa on, että Postin johdossa on jo varauduttu Kilpailuviraston mahdollisiin kysymyksiin. Ilmeisesti lehtien suunnasta jo tulleiden lukuisten reklamaatioiden seurauksena Posti valmistelee ”erillishintaohjelmaa”, jolla jotkut lehdet voisivat saada vuoden siirtymäajan osaan korotuksesta. Tämä koskisi vain lehtiä, joiden postimaksut ovat yli 100 000 euroa vuodessa ja korotus vähintään 20 %. Näin Posti kohtelee asiakkaitaan eriarvoisella tavalla – niin lehtien julkaisijoita kuin tilaajia.

 

Vastoin hallitusohjelman lupauksia

Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa luvataan toimia ”sanomalehtien jakelun turvaamiseksi koko maassa moniäänisen tiedonvälityksen varmistamiseksi”. Postin maksujen korottaminen kymmenillä prosenteilla on mille tahansa lehdelle iso ongelma. Tässä tapauksessa Posti on vielä tarkoituksella kohdistanut korotukset erityisen suurina harvemmin kuin kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyville lehdille, joiden levikki on yleensä pieni ja taloustilanne muutenkin vaikea. Osa näistä lehdistä on myös verkossa, mutta siirtyminen pelkästään digilehteen ei ole taloudellisesti realistinen vaihtoehto (ainakaan useimmille ja nyt näköpiirissä olevana aikana). Posti on hinnoittelullaan näin kaventamassa lehdistön moniäänisyyttä ja lisäämässä eriarvoisuutta tiedonvälityksessä.

Mitä tekevät Postin omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen ja liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka? Tätä kysyin jo joulukuun alkupuolella puheenvuorossani, jonka lähetin useille medioille ja myös hallituksen ministereille.

Nyt kun Journalisti on selvittänyt asiaa perusteellisesti, on entistä selvempää, että valtion omistajaohjauksen pitää pysäyttää lehtien jakelumaksujen rajut korotukset, edellyttää asian uutta valmistelua ja estää Postia käyttämästä väärin määräävää markkina-asemaansa.

Myös postilakia voisi muuttaa niin, että yleispalveluvelvoite tai jokin vastaava järjestely ulotetaan koskemaan lehtien osoitteellista jakelua. Muista Euroopan maista löytyy paljon esimerkkejä siitä, miten valtio tukee lehtien jakelua ja tiedonvälityksen monipuolisuutta. Sitä tarvitaan myös Suomessa muun kuin kaupallisen lehdistön aseman vahvistamiseksi.

(Korjattu vähintään ”kaksi kertaa viikossa” ilmestyvien lehtien hintaluokka, jossa ei käsilajittelusta tule lisämaksua tilalle: vähintään kaksi kertaa kuukaudessa.)