Helsingin kaupunginhallitus sopi eilen talousarvioehdotuksen, jossa palveluihin on ensi vuonna asukasta kohti reaalisesti nykyistä vähemmän rahaa – mutta ylijäämää kerätään kaupungin kassaan yli 300 miljoonaa euroa.

On käsittämätöntä, että kaupunginhallituksen punavihreä enemmistö hyväksyi kokoomuslaisen pormestarin linjan, jossa ylijäämien kasvattaminen on tärkeämpää kuin huolehtiminen asukkaiden hyvinvoinnista. Kaupunginhallitus lisäsi pormestarin esittämään 4,6 miljardin euron budjettiin vain 39,5 miljoonaa, alle prosentin.

Miksi vihreiden, demareiden ja Vasemmistoliiton edustajat ovat edes suostuneet käymään neuvotteluja Vapaavuoren esityksen pohjalta, jossa oli leikattu yhteensä vajaat 60 miljoonaa toimialalautakuntien käytännössä yksimielisesti tekemistä esityksistä. Miksei kaupunginhallituksen enemmistö päättänyt heti kättelyssä ottaa lautakuntien esitykset pohjaksi ja katsoa, mitä lisäyksiä näihin kompromisseina kokoomuksen kanssa lautakunnissa hyväksyttyihin esityksiin tarvitaan?

Alibudjetointi jatkuu

Käytännössä kaupunginhallituksen hyväksymä ehdotus tarkoittaa, että palvelujen alibudjetoiminen jatkuu. Alibudjetoinnin suuruutta yritetään peitellä esittelemällä, paljonko menot kasvavat verrattuna pormestarin tahallisen alimitoitettuun esitykseen tai sivuuttamalla se, että tänä vuonna toteutuvat menot ovat noin 52 miljoonaa budjetoitua isommat.

Alibudjetointi koskee erityisesti vanhusten ja lapsiperheiden palveluja. Sote-toimialalla suurimmat lisäykset menevät Apotti-tietojärjestelmän hankintaan ja HUS:n erikoissairaanhoitoon. Perustason palvelut jäävät taas kerran lapsipuolen asemaan.

Sote-määrärahat kasvavat vain 2,6 prosenttia siitä, mitä tänä vuonna arvioidaan käytettävän. Se ei riitä kattamaan asukasmäärän, erityisesti vanhusten ja lapsiperheiden palvelutarpeiden kasvua – puhumattakaan ympärivuorokautisen hoivan ja kotihoidon hoitajamitoituksen parantamisesta, kiireettömän hoidon viikon enimmäisaikarajasta ja Stadin ikäohjelman toteuttamisesta.

Kasvatuksen ja koulutuksen määrärahojen lisäykset eivät yllä edes lautakunnan yksimielisesti esittämään, jo valmiiksi liian pieneen summaan. Noin 2,8 % lisäys tänä vuonna toteutuviin menoihin verrattuna on alimitoitettu, kun perus- ja toisen asteen opetuksen oppilasmäärä kasvaa lähes 2 000, oppivelvollisuusikäraja nousee 18 vuoteen, erityisen tuen tarve kasvaa ja kun pitäisi pienentää ryhmäkokoja, edetä digitalisaatiossa ja edetä maksuttomaan toisen asteen koulutukseen.

Vaikka kulttuurin ja vajaa-ajan toimintaan tuli vähän lisää rahaa, linjataan esityksessä, että kirjastojen määrärahat asukasta kohti vähenevät ja aukioloajat supistuvat. Asukasta kohti entistä vähemmän rahaa on myös liikuntaan ja nuorisotyöhön. Nuorten toimintakeskus Hapen tiloista luovutaan eikä Elmun tarvitsemista tiloista puhuta mitään.

Hiilineutraali Helsinki -ohjelman esitetyt lisäpanostukset ovat vähäisiä, ensi vuodelle vain parin miljoonan luokkaa. Ehdotuksesta puuttuvat tyystin avaukset joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseen. Vaikka kohtuuttoman korkeat asumismenot ovat Helsingin suurimpia ongelmia, ei niiden alentamiseksi esitetä mitään.

5 miljoonaa euroa palkkauksen parantamiseen olisi hyvä summa jossain pikkukunnassa, mutta Helsingin 1,4 miljardin euron henkilöstömenoissa se on surkean vähän. Työllisyydestä ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisestä ei budjettisovussa ole sanaakaan.

Ylijäämistä lisärahoitus palveluihin

Erityisesti vasemmiston valtuutetuilta on syytä kysyä, miksi kaupungin ylijäämien ja rahavarojen paisuttaminen sivuutti taas kerran tarpeet parantaa peruspalveluja, työllisyyttä, työntekijöiden palkkausta? Mihin unohtuivat esimerkiksi Vasemmistoliiton perustellut esitykset 120 miljoonan euron lisäyksistä pormestarin budjettiehdotukseen? Missä ovat avaukset kohti maksutonta joukkoliikennettä ja asumiskustannusten alentamiseksi?

Helsingin osallistuvassa budjetoinnissa kysytään parhaillaan meiltä asukkailta, mitä tekisimme 4,4 miljoonalla eurolla. Vielä enemmän on syytä kysyä, mitä tekisimme yli 300 miljoonan euron ylijäämällä?

Kaupunginhallituksen ehdotus vuoden 2020 talousarvioksi tulee valtuuston käsittelyyn 13.marraskuuta. Silloin on vielä mahdollisuus valita toisin: Luopua tai ainakin vähentää ylijäämien (voittojen) tavoittelua ja ohjata lisää rahaa peruspalveluihin, työllisyyteen, asumiseen, joukkoliikenteeseen ja ilmastotekoihin.

(Artikkelin kuva ”päiväkoti pysäkillä”: Toivo Koivisto)