Osallistuin eilen Helsingissä mielenosoitukseen, jossa vastustimme Turkin hyökkäystä Syyriaan ja ilmaisimme tukemme kurdeille ja Rojavan itsehallinnolliselle alueelle. Juuri kun olimme lähdössä rauhallisesti liikkeelle, rynnisti kulkuetta vastaan nurkan takaa hetkessä kymmeniä poliiseja täysissä mellakkavarusteissa hevosten, koirien, paineilma-aseiden, etälamauttimien ja mellakka-autojen kanssa.

Mitään poliisin kehotuksia tai ohjeita en kuullut, vaikka olin ihan kulkueen kärjen tuntumassa. Sen sijaan järjestäjien edustaja kehotti megafonilla rauhoittamaan tilanne, ja vetosi tässä myös poliisiin.

Myöhemmin selvisi, että poliisi halusi kieltää aiemmissa mielenosoituksissa äänentoistolaitteita kuljettaneen pienen henkilöauton liittymisen kulkueeseen. Auto ei kuitenkaan ollut kulkueessa, jonka poliisi pysäytti, vaan siinä vieressä torilla. Poliisi itsekin ilmoitti estäneensä auton tulon kulkueeseen ottamalla haltuunsa sen avaimet.

Ymmärrän, että poliisin tehtävänä on huolehtia yleisestä turvallisuudesta. Mutta eilistä aggressiivista rynnäköimistä rauhalliseen kulkueeseen ei voi mitenkään perustella yleisellä turvallisuudella. Äänentoistoauton tulo kulkueeseen – jos se oli ongelma, jota se ei aiemmin ole ollut – voitiin estää ja estettiin helposti. Pikemminkin mellakkapoliisin omat suhteettomat toimet olivat omiaan aiheuttamaan vaaratilanteita kulkueessa, jossa oli myös lapsiperheitä ja vanhuksia.

Kun tilanne ei vaatinut voimankäyttöä kulkuetta vastaan, miksi poliisin operatiivinen johto komensi mellakkajoukkonsa pysäyttämään kulkueen, tekemään sen suhteettomalla voimalla ja miksi kaikki nämä mellakkajoukot olivat nurkan takana hyökkäysvalmiina? Onko tarkoitus leimata mielenosoituksia ja mielenosoittajia pelottelutarkoituksessa? Vai haluttiinko suhteettomalla operaatiolla vastata joihinkin Turkin lähetystön toiveisiin?

Kun järjestäjien edustajat saivat poliisin kanssa keskusteluyhteyden ja poliisi veti adrenaliinihuuruiset joukkonsa vähän sivummalle, pääsi kulkue liikkeelle. Kiersimme ennalta ilmoitetun reitin ydinkeskustassa (eikä siihen kuulunut tällä kertaa mitään suurlähetystöjä tms). Kaikki sujui rauhallisesti ja päättyi Kansalaistorilla hiljaiseen hetkeen Turkin rikollisen sodan uhreille.

Turkki painostettava vetäytymään

Toiminta Turkin aloittamaa miehityssotaa vastaan jatkuu. Meillä Suomessa on siihen erityistä syytä, koska EU:n puheenjohtajana Rinteen hallituksella on mahdollisuus esittää Turkkia vastaan taloudellisia ja poliittisia pakotteita. Niillä olisi varmasti vaikutusta, kun noin puolet Turkin viennistä suuntautuu EU-maihin. Turkin johtajat on syytä asettaa kansainvälisessä oikeudessa vastuuseen sotarikoksista. Suomen hallituksen pitäisi lisäksi perua kaikki, myös jo aiemmin annetut asevientiluvat Turkkiin. Ja me voimme itse kukin boikotoida esimerkiksi Turkin matkoja.

Toivottavasti seuraaviin mielenosoituksiin voidaan koota Kurdien demokraattisen yhteisökeskuksen ja Yhdessä Rojavan puolesta -ryhmän lisäksi laajapohjainen rauhanliikkeen, ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen tukiverkosto tms. foorumi. Se voisi hillitä poliisin operatiivista johtoa. Ja tietysti laajentaa solidaarisuustoimintaa.

Siitä, miksi Turkki hyökkäsi ja mitä siitä seuraa, miten käy kurdien ja Rojavan sekä siitä, jakavatko isot valtiot taas uudelleen Syyrian ja Lähi-idän alueita, keskustellaan myös Maanantaiklubilla 4. marraskuuta.