Antti Rinteen hallituksen ensimmäiseen budjettiesitykseen ei sisälly leikkauslistoja, mutta ei myöskään riittäviä määrärahoja muutoslupausten toteuttamiseen. Jyrki Kataisen ja Juha Sipilän hallitusten menoleikkauksista perutaan vain pieni osa. Suunnan muuttamisen lupauksilta vie pohjaa myös hallitusohjelman kirjaus menolisäysten perumisesta, jos työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainoa koskevat tavoitteet eivät toteudu.

Pieniä lisäyksiä

Pienimpiin eläkkeisiin ja peruspäivärahoihin tulee monien vuosien jälkeen korotuksia. Ne jäävät kuitenkin muutamaan kymmeneen euroon kuukaudessa. Monille ei jää niistä käteen mitään, kun samaan aikaan nostetaan välillisiä veroja ja asumiskustannuksia. Köyhimmillä perusturvan 20 euron korotus leikkautuu pois, kun se vähennetään toimeentulotukea laskettaessa.

Eläkemenoihin esitetään 183 miljoonan nettolisäystä. Se ei riitä Rinteen eläkeläisille lupaamaan ”vappusataseen”. Siihen tarvittaisiin noin kolme kertaa enemmän. Opintorahaan ei tule vieläkään tasokorotusta.

Sote-palvelujen kehittämishankkeeseen hallitus esittää 80 miljoonaa euroa ja kiireettömän sairaanhoidon hoitotakuuseen 60 miljoonaa euroa. Näillä summilla ei päästä alkua pidemmälle sitovan hoitajamitoituksen toteuttamisessa, perusterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajavajeen poistamisessa ja lapsiperheiden palvelujen parantamisessa.

Pääosa leikkauksista yhä perumatta

Koulutukseen ja osaamiseen hallitus esittää noin 330 miljoonan euroa lisää. Summa on merkittävä, vaikka osa siitä onkin kertaluontoisia rahoja. Summa on silti vielä vähän verrattuna koulutukseen 2012-2019 tehtyihin yli 2 miljardin leikkauksiin.

Kunnille tulee valtiolta noin miljardi euroa lisää, kertoo hallitus. Suurin osa siitä on kuitenkin kompensaatiota kustannusten noususta, valtion veroratkaisuista ja kiky-sopimuksen lomarahaleikkausten päättymisestä. Todellista lisäystä on vain murto-osa eikä sillä peruta vuosina 2012 – 2019 kuntien peruspalvelujen valtionsuuksiin tehtyjä 2,3 miljardin euron leikkauksia.

Aktiivimalli pois, mistä lisää työpaikkoja?

Työttömien ja ay-liikkeen ankarasti arvostelema työttömyysturvan leikkaaminen ns. aktiivimallilla päättyy ensi vuoden alusta lukien. Tähän liittyy kuitenkin myös kumarrus keppilinjalle: ”työttömyysturvan vastikkeellisuutta ja kannustavuutta kehitetään”.

Hallitus kehui, että ”työllisyyspaketilla siirrytään pohjoismaiselle uralle” kun palkkatukeen ja te-keskuksille osoitetaan 33 miljoonaa euroa lisää. STTK:n ekonomistin Patrizio Lainàn mukaan pohjoismaiselle tasolle pääsy edellyttäisi kuitenkin monin verroin isompaa lisäystä: palkkatukeen 430 miljoonaa ja te-keskuksille lähes 300 miljoonaa euroa. Paketista puuttuvat myös investoinnit uutta arvoa ja uusia työpaikkoja synnyttävään valtion ja kuntien tuotannolliseen toimintaan.

Ilmastoteot?

Budjettiesityksessä on 100 miljoonan euron lisäys luonnonsuojeluun. Muita merkittäviä ilmastotekoja ei löydy. Esimerkiksi turpeenpolton verotuen osalta ratkaisut siirrettiin.

Kehitysyhteistyöhön osoitetaan 100 miljoonaa lisää. Taloussuunnitelmakauden lopussa 2023 kehitysyhteistyöhön käytettäisiin silti yhä vain 0,42 % bruttokansantuotteesta. Se jää kauas 0,7 % YK-sitoumuksesta.

Yritystuet eivät vähene

Hallitus kertoi vähentävänsä yritystukia 120 miljoonalla. Sitä voi verrata yritystukien kokonaissummaan, joka on noin 4 miljardia. Toisaalta budjettikirjasta ilmenee, että yritystukia lisätään kaksinkertaistamalla kone- ja laiteinvestointien poistot, verovähennyksillä tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin ja lisäämällä Business Finlandin avustuksia yrityksille. Tukia lisätään selvästi enemmän kuin vähennetään.

Yksityistäminen jatkuu

Valtio saa nykyisin markkinoilta lainaa jopa miinuskorolla. Hallitus aikoo kuitenkin rahoittaa menoista 3 miljardia myymällä tuottavia valtionyhtiöitä. Keskustan kansanedustaja Janne Heikkinen kehuikin Kuntalehdessä ”voimakasta yksityistämisohjelmaa, jonka taakse ilokseni myös vasemmistolaiset ovat lähteneet”.

Asehankintoihin miljardeja

Pääministeri perusteli Kuntamarkkinoilla budjetin sote-rahojen pienuutta sillä, että ”ei ole rahaa”. Samaan aikaan on alue, jota tiukka menokuri ei koske. Hallitus käyttää 1,3 miljardia merivoimien Laivue 2020 -hankintaan. Vuosille 2220-2224 se on varannut asehankintoihin yhteensä 4,5 miljardia ja HX-hävittäjien ostoon on luvattu 10 miljardia.

Esimerkiksi työllisyyteen, koulutuksen, sote-palveluihin, perusturvaan ja ilmastotekoihin löytyy lisää rahaa luopumalla asemenojen paisuttamisesta, karsimalla yritystukia sekä kiristämällä suurituloisten ja rikkaiden verotusta. Tällaisen suunnanmuutoksen toteuttamiseen tarvitaan lisää ulkoparlamentaarista painetta, ay- ja kansalaisliikkeiden joukkotoimintaa.

(Eespäin-lehti 2/2019, kuva Toivo Koivisto)