Tänään alkaa äänestys asukkaiden ehdotuksista Helsingin osallistuvassa budjetoinnissa. Eniten kannatusta saaneita hankkeita toteutetaan yhteensä 4,4 miljoonalla eurolla.

Osallistuvassa budjetoinnissa kaikki 12 vuotta täyttäneet helsinkiläiset voivat äänestää yhden suurpiirin alueella tehdyistä asukkaiden esityksistä ja lisäksi koko kaupunkia koskevista esityksistä. Äänestys päättyy lokakuun lopussa.

Äänestää voi omastadi.hel.fi-sivustolla ja lisäksi Oodin Helsinki-infossa, Stadin asukastaloilla ja tiettyinä äänestystilaisuuksissa kirjastoissa ja palvelutaloilla. omastadi.hel.fi-sivulla pääsee äänestämään ylälaidan kohdasta ”Näin pääset äänestämään”. Se edellyttää tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksin. Ilman sähköistä tunnistautumista voi äänestää kuvallisella henkilökortilla em. tilaisuuksissa.

”Maailman toimivimmaksi kaupungiksi” itseään mainostavassa Helsingissä tietotekniikka ei tässäkään tapauksessa toimi heti. Pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella ei voikaan vielä tänään äänestää vaan vasta ”lähipäivinä”. Nopeimmat pääsevät jo nyt äänestämään Oodissa ja Stadin asukastaloilla henkilökortin esittämällä.

 

Äänet suurpiirissa ja koko kaupungissa

Äänestää voi yhtä tai useampaa suunnitelmaa niin, että niiden yhteenlaskettu summa on enintään se, mikä on ko. alueelle varattu osallistuvan budjetoinnin määrärahoja. Eli jos jonkin ehdotuksen määräraha on pieni, voi valita myös toisen tai useamman, ja käytössä oleva summa näkyy sivujen laskurissa.

Jokaisella on tavallaan mahdollisuus kahteen äänestyskertaan: ensinnäkin omalla tai valitsemansa suurpiirin alueella ja toiseksi koko kaupungin alueella. (Lisäksi 6-9-luokkalaisilla on mahdollisuus äänestää kouluilla nuorten Ruutubudjetissa.)

Tästä linkistä löytyvät tiedot 7 suurpiirin alueille ja koko kaupungin alueelle tehdyistä suunnitelmista. Tässä lisätietoja äänestämisestä.

 

Mitä tekisit 4,4 miljoonalla – entä 400 miljoonalla?

Osallistuva budjetointi tuli kaupungin suunnitelmiin 8 vuotta sitten, kun valtuustoryhmien edustajista koottu demokratiahanke hyväksyi sen ehdotukseen demokratiakokeiluista. Ensimmäisenä sitä esitti SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä. Aluksi kokoomus vastusti sitä.

SKP:n ja Helsinki-listojen ehdotuksissa osallistuvalla budjetoinnilla pyrittiin luomaan mm. Porto Allegren esimerkin pohjalta lähidemokratiaa, jossa asukkaat päättävät monista lähipalveluja ja asuinalueensa kehittämistä koskevista asioista. Olen tästä kirjoittanut laajemmin mm. Kunnallisalan kehittämissäätiön pamfletissa Markkinoiden vai ihmisen hyväksi?

Esittämässämme mallilla valtuusto delegoi tarkemmin sovittaviin lähipalveluihin ja asuinalueiden kehittämiseen käytettävät rahat lähidemokratialla päätettäväksi: asukkaat tekevät ehdotuksia, asukkaiden valitsema lähidemokratiaelin (aluelautakunta, kaupunginosavaltuusto) valmistelee niiden pohjalta esityksen alueen budjetiksi (ja virkamiehet ovat velvollisia tuottamaan sitä varten tarvittavaa tietoa), ehdotus menee asukkaiden käsittelyyn ja asukkaat voivat tehdä siihen muutosesityksiä, joista äänestetään. Mikäli lähidemokratiaelin toteaa koko kaupungin budjetista sille annetut määrärahat liian pieniksi, se voi tehdä esityksen niiden lisäämisestä ja kaupungin johto on velvollinen neuvottelemaan asiasta yhteisen kannan saavuttamiseksi.

Helsingin kaupungin johdolle ei tällainen radikaali osallistuminen sopinut. Pormestari Vapaavuoren ja toimialajohtaja Tommi Laition johdolla osallistuva budjetointi rajattiin niin, että ne eivät saaneet koskea kaupungin olemassa olevaa normaalia toimintaa eivätkä kaikki toimialoja. Osallistuvassa budjetoinnissa päätetään yhteensä 4,4 miljoonan euron hankkeista, se on alle promille Helsingin koko budjetista, kun SKP:n ja Helsinki-listojen mallissa summa olisi ollut monin verroin isompi.

Rahasta osallistuvan budjetoinnin laajentaminen ei Helsingissä ole kiinni. Kaupunki on tehnyt vuodesta 2003 alkaen jatkuvasti ylijäämää. Viime vuonna sitä kertyi 407 miljoonaa euroa.

 

Vasta ensiaskel, mutta tärkeä avaus

Asukkaat ovat tehneet satoja hyviä ehdotuksia. Niistä on työpajatyöskentelyllä kehitetty konkreettisia suunnitelmia, joille on laskettu kustannusarviot. Jo tässä vaiheessa voi sanoa, että osallistuva budjetointi on osoittanut asukkailta löytyvän ideoita ja valmiutta tehdä toteuttamiskelpoisia suunnitelmia. Niihin kannattaa tutustua ja äänestää.

Samalla kun äänestyksellä voi vaikuttaa yksittäisten esitysten toteuttamiseen, voi sillä antaa myös viestin siitä, että osallistuva budjetointia on syytä jatkaa ja kehittää.

Osallistuva budjetointi on syytä jatkossa laajentaa koskemaan useampia asioita, myös kaupungin olemassa olevien lähipalvelujen kehittämistä. Uskon, että se motivoisi vielä useampia mukaan ja äänestämään. Lähidemokratia tarvitsee osallistumisen ja vaikuttamisen pysyvämpiä rakenteita, asukkaiden valitsemia lähidemokratian elimiä ja toiminnalle avoimia tiloja, asukastalojen laajempaa verkostoa.

Osallistuva demokratia ei saa myöskään jäädä vain erilliseksi puuhasteluksi vaan sen pitää näkyä myös kaupungin muussa toiminnassa, esimerkiksi vuokralaisdemokratian kehittämisessä (eikä kaventamisessa kuten nyt HEKAssa tapahtuu) ja kaupunkisuunnittelussa (esimerkiksi kaavoituksessa).