Helsingin viime vuoden tilinpäätös on ennätyksellisen ylijäämäinen. Kaupungille kertyi voittoa 465 miljoonaa euroa ja kaupungin omistamat yhtiöt mukaan lukien voittoa tuli 598 miljoonaa euroa. Rahavaroja on 1 260 miljoonaa. Velka on vähentynyt ja lainasaatavia on noin 600 miljoonaa enemmän kuin velkaa.

Toisaalta tilinpäätös kertoo, että palvelujen menot kasvoivat viime vuonna vain 0,5 prosenttia. Reaalisesti ja asukasta kohti käytettiin palveluihin entistä vähemmän rahaa.

Ennätyksellinen ylijäämä näkyi jo tulosennusteessa, joka jaettiin kaupunginvaltuustolle ennen tämän vuoden budjetin käsittelyä. Vaikka ylimääräistä rahaa on enemmän kuin koskaan, hyväksyi valtuusto eduskuntapuolueiden äänin budjetin, jossa palveluihin on kolme prosenttia vähemmän rahaa kuin viime vuonna.

Tämän linjan hyväksyivät myös vihreät, demarit ja Vasemmistoliitto, jotka nyt vaalikeskusteluissa valittelevat palvelujen määrärahojen vähyyttä. Näillä puolueilla on valtuustossa enemmistö, mutta ne valitsivat mieluummin palvelujen alibudjetoimisen ja yhteistyön kokoomuksen kanssa.

Viime vuoden voitot ovat ennätykselliset, mutta kaupunki ei ole sitä ennenkään elänyt ”seitsemää laihaa vuotta” kuten vihreiden Hannu Oskala Helsingin Sanomissa väittää. Helsinki on tehnyt vuoden 2002 jälkeen joka vuosi voittoa.

Kun nykyinen valtuusto aloitti, oli vuoden 2012 tilinpäätöksen ylijäämä 138 miljoonaa, sitten 194 miljoonaa vuonna 2013, 379 miljoonaa vuonna 2014, 282 miljoonaa vuonna 2015 ja viime vuonna siis jo 465 miljoonaa euroa. Näiden lukujen päälle tulevat vielä kaupungin yhtiöiden liikevoitot.

Kaupungin ylijäämien ja rahavarojen paisuminen on poliittinen valinta. Se on tulos valtuustokauden alussa strategiaohjelmassa päätetystä menokatosta ja menoleikkuriksi määritellystä tuottavuustavoitteesta. Nämä strategiaohjelman linjaukset sopivat eduskuntapuolueiden edustajat ja valtuustossa niitä vastaan äänesti kanssani vain Dan Koivulaakso (vas). Esitin jo silloin, että kaupungin ylijäämistä ohjataan lisää rahaa palveluihin.

Palvelujen alibudjetointia on ajanut kovimmin kokoomus. Nyt kokoomuslainen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki esittää palvelujen resurssien turvaamisen sijasta kunnallisveron alentamista, josta pienituloisimmat eivät hyödy lainkaan ja suurin hyöty menisi hyvätuloisille.

Nyt vaalien alla onkin syytä kysyä valtuustoon pyrkiviltä ehdokkailta, mitä heidän puolueensa ovat tehneet valtuustossa. Entä sitoutuvatko he itse äänestämään valtuustossa vaikka oman puolueensa sopimaa linjaa vastaan, jotta ylijäämistä ohjataan lisää rahaa palveluihin, työllisyyteen, asumiseen ja helsinkiläisten hyvinvointiin?

Esimerkiksi päiväkotien, koulujen, vanhuspalvelujen, terveysasemien, kirjastojen, nuorisotyön ja työllistämisen määrärahoihin tarvitaan tuntuva tasokorotus. Tätä SKP ja Helsinki-listat on taas kerran esittänyt aloitteissa ensi vuoden budjettiin.

Tällaisin äänin nuijittiin valtuustossa läpi tämän vuoden budjetti, joka leikkaa sote-palvelujen ja muita toimintarahoja samaan aikaan kun kaupunki tekee jättivoittoa.