500 miljoonan yllätys?

25.3.2021

 

Vai että Helsingin ylijäämät ovat ”yllätys” ja että rahaa ei laiteta ”sukanvarteen”? Varsinaista selittelyä ja harhaanjohtamista neljän suurimman valtuustoryhmän edustajilta aamun Helsingin Sanomissa.

Kun Helsingin viime vuoden budjetista päätettiin, ei ollut koronapandemiaa. Talousarviossa mitoitettiin tietoisesti sekä tulot että menot alakanttiin, kuten Helsingissä on tehty jo pitkään. Kaikki Hesarin haastattelemat valtuustoryhmät hyväksyivät sen. Tuloja kertyi odotetusti budjetoitua enemmän, mutta menokurista pidettiin kiinni.

Tietoista alibudjetointia

Tämän vuoden budjettia tehtäessä elettiin korona-aikaa. Pormestari Vapaavuori esitteli isoja lukuja koronakriisin aiheuttamista menetyksistä. Mutta tiedossa olivat myös hallituksen lupaukset korvata koronapandemian hoidosta aiheutuvia kuluja. Tästä ei kuitenkaan merkitty mitään budjetin tuloihin, minkä Vapaavuorikin silloin kertoi. Tulopuolelle ei merkitty myöskään kaupungin yhtiöiltä tulevia korko- ja osinkotuloja.

Ihmettelin jo silloin, miksi valtuusto suostui alibudjetoimaan palveluja, kun oli selvää, että tuloja kertyy budjetoitua enemmän ja että koronakriisi lisää palvelujen tarpeita. Yhtä kummallista oli se, että valtuustossa kukaan ei asettanut kyseenalaiseksi budjettiesitykseen ja lähivuosien taloussuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita kerätä taas lisää ylijäämiä.

”Sukanvarressa” jo 1 628miljoonaa

Yllätys ylijäämä ei voinut olla päättäjille siksikään, että tällä samalla kaavalla Helsinki on kerännyt satoja miljoonia ylijäämää jatkuvasti vuodesta 2003 alkaen. Osa niistä on käytetty investointeihin, joilla Vapaavuori nyt ylijäämää perustelee. Mutta jatkuvasti on myös kasvatettu kaupungin rahavaroja. Tilinpäätöksen mukaan vuodenvaihteessa oli kaupungin pankkitileillä, ”sukanvarressa” jo 1 628 miljoonaa euroa, jota ei ole sidottu mihinkään hankkeisiin.

Vasta nyt kun 500 miljoonan euron ylijäämien keräämisestä samaan aikaan kun palveluista ja työntekijöiden tulopalkkioista leikataan, heräsi osa valtuustossa istuvien puolueiden edustajista esittämään ylitysvaltuuksia tämän vuoden budjettiin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Ylitysvaltuudet ja lisäbudjetti

”Ylitysvaltuuksilla” tarkoitetaan yleensä tilanteita, joissa kunnalle aiheutuu budjetoitua enemmän menoja tehtävistä, jotka on pakko hoitaa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi toimeentulotukimenot, HUS-sairaanhoitopiirin laskut, lastensuojelun kulut tai vaikka kunta-alan työehtosopimuksiin tulleet korotukset.

Kun Helsinki on tietoisesti ja systemaattisesti alimitoittanut palvelujen määrärahoja, tarvitaan enemmän kuin vain ylitysvaltuuksia. Tarvitaan lisätalousarvio, jolla valtuusto osoittaa kaupungin ylijäämistä lisärahoitusta erityisesti palveluihin, työllistämiseen ja koronavuoden lisäpalkkion maksamiseen työntekijöille. Tämä tarve koskee kaikkia toimialoja ja kyse on huomattavista summista. Siksikin on perusteltua tehdä lisäbudjetti.

Asukkaiden Helsinki -yhteislista esittää vähintään 100 miljoonan lisäystä jo tämän vuoden toimintamenoihin. Jatkossa pitäisi koko budjettivalmistelun logiikka muuttaa niin, että otetaan lähtökohdaksi asukkaiden tarpeet ja päästään eroon alibudjetoinnista.

© 2021 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »