500 miljoonaa voittoa ja tulospalkkiot pois?

23.3.2021

 

Viime torstaina julkaistu Helsingin kaupungin tilinpäätös vuodelta 2020 on hätkähdyttävää luettavaa. Kaupunki teki keskellä koronakriisiä 500 miljoonaa euroa ylijäämää – samaan aikaan kun se leikkasi koulutuksesta, kotihoidon tuesta ja alibudjetoi muitakin palveluja.

Aluksi asian ympärillä oli lähes täydellinen hiljaisuus. Siihen vaikutti osaltaan se, että kaupungin laajassa tiedotteessa tilinpäätöksestä ei edes mainittu ylijäämää, vielä vähemmän sen jättimäistä suuruutta.

Torstaina illalla pidetty Asukkaiden Helsinki -yhteislista verkkokokous päätti ottaa asiaan kantaa. Sunnuntaina julkaistu yhteislistan tiedote 500 miljoonan euron ylijäämästä levisi laajalle sosiaalisessa mediassa, mutta vain Tiedonantaja-lehti kertoi siitä nettisivuillaan maanantaina aamulla.

Lisää kierroksia keskustelu sai, kun Kaisa Paastela julkaisi Helsingin Uutisissa tiedon, että valtavan ylijäämän kerännyt kaupunki on päättänyt jättää henkilöstön vaille tulospalkkiota, koska menot eivät ole alentuneet. ”Työntekijät raivostuivat”, otsikoi Helsingin Uutiset, joka kertoi myös Asukkaiden Helsingin kannanotosta. Myös Helsingin Sanomat julkaisi uutisen ylijäämistä.

500 miljoonan ylijäämä, palvelujen leikkaaminen ja työntekijöiden jättäminen vaille tulospalkkioita oli skandaalimainen yhdistelmä, joka pakotti osan tähän asti ylijäämistä hiljaa olleista ja tämän vuoden budjetissa lisää ylijäämiä tavoitteeksi asettaneista päättäjistä liikkeelle.

Tiistaina Vasemmistoliitto ilmoitti haluavansa ylitysoikeuksia koulutusleikkausten perumiseksi ja tulospalkkioita työntekijöille. Iltapäivällä tuli SDP:ltä kannanotto ylitysvaltuuksien antamisesta mm. sote-palveluihin sekä kasvatukseen ja koulutukseen. Ja Vihreätkin esittivät tarvittavien ylitysesitysten selvittämistä ja lisärahoitusta koulutukseen. Joskus näinkin.

Tarvitaan lisäbudjetti

Kaupunginhallituksessa tilinpäätös on nyt pöydällä. On hyvä, että lisärahoituksen tarpeeseen ja mahdollisuuksiin on lopulta herätty myös siellä. Ylitysvaltuuksia selkeämpää olisi kuitenkin se, että kaupunginhallitus valmistelee pikaisesti valtuustolle ehdotuksen lisätalousarvioksi, jolla osoitetaan jo tämän vuoden toimintamenoihin ainakin 100 miljoonaa euroa lisää. Lisäbudjetilla valtuusto voi ohjata lisärahoitusta muuallekin kuin väkisin päälle kaatuviin laskuihin, joihin yleensä vastataan ylitysvaltuuksilla.

Keskellä koronakriisiä kerätystä valtavasta ylijäämästä on syytä tehdä myös laajemmat johtopäätökset kaupungin budjettipolitiikan muuttamiseksi.

Helsinki on tehnyt vuodesta 2003 alkaen joka vuosi ylijäämää, aluksi runsaat sata miljoonaa ja viime vuosina 400 – 500 miljoonaa. Samaan aikaan peruspalveluja on tietoisesti ja jatkuvasti alibudjetoitu. Näin on kasattu kaupungin taseeseen yli 6 miljardin euron ylijäämä aiemmilta tilikausilta. Se on käsittämättömän suuri, kun kaupungin menot ovat samaan aikaan olleet vuositasolle 3,1 – 4,7 miljardin tasolla. Tätä ylijäämien kasaamista ja palvelujen alibudjetoimista ovat toteuttaneet vuosien varrella kaikki nykyisessä valtuustossa istuvat ryhmät.

Asukkaiden Helsinki -yhteislista esittääkin, että valtuusto hylkää taloussuunnitelmassa myös tälle ja seuraaville vuosille asetetun tavoitteen kerätä taas lisää ylijäämää. Me olemme sitä mieltä, että budjettien valmistelun lähtökohdaksi pitää ottaa palvelutarpeet. Kunnan tarkoituksena ei ole tehdä voittoa vaan edistää asukkaiden hyvinvointia.

 

© 2021 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »