Puheenvuoroja
Pajusen budjettiesitys on jatkoa leikkauslistoille
- 3.10.2010
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen jatkaa leikkauslistojen ajamista. Pajunen esittää ensi vuoden budjettiin yli 20 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna käytetään, vaikka palvelujen tarpeet, asukkaiden määrä ja kustannukset kasvavat.
Leikkaukset kohdistuvat budjettiesityksessä erityisesti vanhustenpalveluihin, lasten päivähoitoon, lastensuojeluun ja kouluihin. Lisäksi kaikkien palvelujen määrärahat aiotaan jäädyttää seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.
Taloustaantuma on vähentänyt joitain Helsingin tuloja, mutta mitään taloudellista pakkoa palvelujen leikkaamiseen ei ole. Verotulot kasvavat ennusteen mukaan ensi vuonna yli 120 miljoonaa, vaikka veroprosenttia ei nostettaisi. Kaupungin pankkitileillä on edellisten vuosien ylijäämiä noin 880 miljoonaa (Talouden seurantaraportti 2/2010). Helsingin Energia tekee voittoa tänä vuonna noin 200 miljoonaa ja Satama 10 miljoonaa. Kaupunki ottaa velkaa, mutta investoinnit maksavat ajan myötä itsensä takaisin ja kaupungilla on lainasaatavia enemmän kuin velkoja.
Lähipalvelut taas uhattuna
Helsinkiläisten protestit pysäyttivät Pajusen viime vuoden lopulla esittämän yli 80 lähipalvelun leikkauslistan. Nyt Pajunen ajaa samaa ilman konkreettisia listoja. Budjettiesityksen mukaan ”kouluverkkoa sopeutetaan”, ”terveysasemaverkon selvittämistä jatketaan”, ”tilankäyttöä tehostetaan”.
Vaikka hoitopaikkaa tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa, esittää Pajunen laitoshoidon rajun vähentämisen jatkamista. Pitkäaikaishoidon vuorokausista aiotaan leikata lähes 20 % ja laitoshoidosta 15 %. Kotihoidon, omaishoidon ja palveluasumisen resurssit jäädytetään.
Terveyspalvelujen saatavuuden parantamisen sijasta Pajunen esittää terveysasemien lääkärikäyntien ja terveydenhoitajan vastaanottokäyntien vähentämistä. Uuden vammaispalvelulain toteuttamiseen ei esitetä lisäresursseja.
Sadat lapset jonottavat päivähoitoon, mutta kaupungin päivähoitopaikkojen määrää ei aiota lisätä. Peruskoulun tuntikehyksiä supistetaan eli ryhmäkoot kasvavat. Opetusvirastolta vaaditaan kustannusten karsimista 10 miljoonalla.
Joukkoliikenteen edistämisen sijasta Pajusen esitys uhkaa johtaa lippujen hintojen nostamiseen samaan aikaan kun vuoroja vähennetään.
Työntekijöitä vähennetäänSuomen suurimpana työnantajana Helsingin pitäisi kantaa vastuuta työllisyydestä. Työntekijöiden määrää kuitenkin vähennetty tänä vuonna jo 1 600:lla. Pajunen jatkaa tätä linjaa esittämällä palkkamenojen jäädyttämistä ainakin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.
Palvelujen tuottavuuden edistämisessä ”keskeisimmät keinot” ovat ”budjetin raami ja rakenteelliset ratkaisut”. Työntekijöiden osaamisesta ja jaksamisesta ei tässä yhteydessä puhuta mitään. Samoin sivuutetaan palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus.
Työllisyyden hoitamiseen esitetään suunnilleen saman verran kuin tänä vuonna, mutta kokonaisuutena ottaen eri virastojen työllisyystoiminnan rahat supistuvat 6,5 miljoonalla. Alibudjetointi näkyy myös siinä, että toimeentulotukeen esitetään vähemmän kuin tänä vuonna käytetään.
Menokuri ei koske kaikkia
Kunnallisten palvelujen karsiminen palvelee porvarihallituksen ja Helsingin seudun kauppakamarin tavoitteita laajentaa yksityisten palvelumarkkinoiden osuutta. Tämä käy selvästi ilmi myös budjettiesityksestä. Pajunen esittää esimerkiksi kaupungin päivähoidon ”kysynnän kasvun hillitsemistä” ja ”rakennemuutosta yksityisen päivähoidon lisäämiseksi”.
Tiukka menojen karsimisen linja ei koske kuitenkaan kaikkia. Kaupunginjohtajan toimialan menot kasvavat ensi vuonna 19 %, rakennustoimen 4,9 % ja kiinteistötoimen 4,1%. Pajunen esittää myös palvelujen ostamiseen markkinoilta 7,2 % lisäystä.
Kohti tasaveroa?
Pajunen esittää kunnallisveron korottamista yhdellä prosentilla. Lisäksi monet kunnalliset maksut ja vuokrat nousevat. Tämä linja vastaa porvarihallituksen ajamaa ns. tasaveroa.
Tulojen mukaan kiristyvällä progressiivisella valtion tuloverolla
kerätään Suomessa enää alle 10 % kaikista valtion ja kuntien veroista. Sen
sijaan lisätään pienituloisiin suhteellisesti raskaimmin kohdistuvia veroja,
kuten kunnallisvero.
Ihmiset vai bisnes?
Pajunen ja kokoomus ovat jo pidempään yrittäneet lietsoa kriisimielialaa kunnallisten palvelujen leikkaamiseksi ja muuttamiseksi yhä laajemmin yksityisten firmojen bisnekseksi. Kaupunginvaltuustossa on kuitenkin vihreillä ja vasemmistolla enemmistö. Se voi asettaa ihmiset ennen bisnestä. Tähän tähtää SKP:n ja Helsinki-listojen esittämä vaihtoehtobudjetti.
Kumpi suunta valitaan, riippuu siitä, miten laajasti ja kuuluvasti helsinkiläiset ottavat asiaan kantaa.