


Helsingin kaupungin virastot, laitokset ja liikelaitokset tekivät viime vuonna voittoa yhteensä 363 miljoonaa euroa eli noin miljoonan joka päivä. Myös tälle vuodelle ennustetaan 270 miljoonan voittoa. Kaupungilla on rahaa sijoituksissa ja kassatalletuksissa noin miljardi euroa (Helsingin talouden seurantaraportti 2/2008).
Jättivoitoista huolimatta kaupunginjohtaja Jussi Pajusen esitys kaupungin ensi vuoden talousarvioksi jatkaa palvelujen alibudjetoimista ja erityisesti lähipalvelujen heikentämistä.
Lähipalveluja karsitaan
Sosiaalitoimessa jatkuu resurssipula muun muassa lastensuojelussa, päivähoidossa, vanhustenpalveluissa ja vammaispalveluissa. Esimerkiksi päiväkotipaikkojen pieni lisäys johtuu vain Lounais-Sipoosta.
Budjettiesityksen mukaan terveysasemien keskittäminen ja vähentäminen jatkuu. Psykiatrisen sairaanhoidon hoitopäivät ja mielenterveystyön avohoitokäynnit vähenevät tämänvuotisesta, vaikka Kauhajoen ja Jokelan traagisten tapahtumien olisi pitänyt laittaa hälytyskellot soimaan. Samoin aiotaan vähentää hammashoidon käyntejä ja pitkäaikaissairaanhoidon paikkoja, vaikka nykyisetkään palvelut eivät vastaa tarpeita.
”Kouluverkon tarkistamista jatketaan”, kerrotaan kaunistelevasti aikeista lopettaa taas lähikouluja. Sivistystoimen henkilöstömenoja aiotaan vähentää 4 miljoonaa, mikä ei voi olla näkymättä kouluissa, nuorisotaloilla ja kirjastoissa.
Maksuja nostetaan, palkkoja ei
Helsingin on jo nyt vaikea saada työntekijöitä moniin tehtäviin, koska kaupungin palkat ovat jääneet jälkeen elinkustannuksista ja yksityisen sektorin palkoista. Tästä huolimatta Pajunen esittää palkkoihin vain 0,6 % enemmän kuin tänä vuonna menoennusteen mukaan käytetään. Tällä linjalla ajetaan työntekijöitä yksityiselle sektorille ja rapautetaan julkisia palveluja.
Budjettiesityksestä puuttuvat konkreettiset ilmastoteot. Sen sijaan siinä esitetään joukkoliikenteen lippujen hintojen korottamista keskimäärin 2,2 %. Myös vesi- ja energiamaksut nousevat.
Bisnes jyrää palvelut
Kokoomuslaisen kaupunginjohtajan budjettilinjassa asukkaiden tarpeet jäävät bisneksen jalkoihin.
Sivistystoimen määrärahat kasvavat vain 0,9 %. Sosiaali- ja terveystoimessakin kasvua on vain 3,4 % tänä vuonna toteutuvista menoista. Sen sijaan kiinteistö- ja rakennustoimen budjetteihin esitetään 14,6 – 16,2 % lisäykset.
Budjettiin aiotaan myös kirjata linja, jonka mukaan Helsingin Energian voitoista ei enää tulevaisuudessa siirretä rahaa muiden palvelujen rahoittamiseen, vaan ”palvelutoiminta sopeutetaan varsinaiseen tulorahoitukseen”. Käytännössä tämä tarkoittaisi rajua, 100 – 200 miljoonan leikkaamista palvelujen vuotuisesta rahoituksesta.
Lisäksi Pajunen esittää EU-politiikkaan vedoten, että nyt kaupungin liikelaitoksina toimivien Helsingin Energian ja Sataman ”yritysmuotoa selvitetään”. Suomeksi sanottuna kyse on niiden yhtiöittämisestä ja siirtämisestä pois vaaleilla valittujen elinten ohjauksesta.
Vaalihuijaus valmisteilla
Kaupunginhallituksessa istuvat eduskuntapuolueiden edustajat ovat ilmoittaneet, että budjetista sovitaan 27.lokakuuta. Siis heti vaaleja seuraavana päivänä! Ne valmistelevat vaalihuijausta ja palvelujen alibudjetoimisen jatkamista.
Suomen kommunistisen puolueen ja asukaslistan ryhmä haastaa muut valtuustoryhmä kertomaan avoimesti ennen vaaleja, millaisen budjetin ne aikovat hyväksyä. Olemme myös tehneet aloitteen vaihtoehtobudjetista ja lisäbudjetista, joilla kaupungin ylijäämistä ohjattaisiin lisää rahaa peruspalveluihin.