Helsingin budjettiraami ei kelpaa

Helsingin kaupunginhallituksen sopimus määrärahojen ja investointien uusista rajuista leikkauksista on esimerkki nykyisten eduskuntapuolueiden sanojen ja tekojen räikeästä ristiriidasta. Suomen kommunistinen puolue ei hyväksy kaupungin julkisten palvelujen heikentämistä ja työpaikkojen karsimista, totesi SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen kommentoidessaan kaupunginhallituksen 3.3. tekemää budjettiratkaisua.

–  Peruspalvelujen heikentämiseen ei ole mitään taloudellista pakkoa. Sisäministeriön ennakkotietojen mukaan Helsinki muuttuu jo ensi vuonna kuntien valtionosuuksien tasauksessa maksajasta saajaksi. Se parantaa kaupungin taloustilannetta viime vuodesta yli 100 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupunki on juuri nostanut kunnallisveroja ja lukuisia maksuja.

– Kaupunginhallituksen budjettisopimuksen perusteluihin kirjattu periaate ”toimia aktiivisesti monituottajaisen palveluverkon vahvistamiseksi” osoittaa, että leikkauslinjalla pyritään samalla palvelujen osittaiseen yksityistämiseen, Hakanen katsoo.

–  Kokoomuksen vaalikentillä lupaama ”parempi arki” ja vihreiden ”hyvä elämä” merkitsevät näköjään vain heikompia julkisia palveluja. SDP:n ”varmassa vaihtoehdossa” on varmaa vain se, että leikkauslinja jatkuu. Vasemmistoliiton ”me yhdessä” merkitsee kokoomuksen kanssa tapahtuvan yhteistyön asettamista vasemmistolaisten arvojen edelle.

SKP ei hyväksy kaupunginhallituksen budjettisopua ja vaatii peruspalvelujen ja työpaikkojen karsimisen lopettamista.

– Vaadimme kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista niin, että ensisijainen rahoitusvastuu lakisääteisistä peruspalveluista säädetään valtiolle ja kuntien valtionosuudet palautetaan 90-luvun alun tasolle.

– Helsingissä rahaa palveluihin löytyy myös pienentämällä pankkitileillä olevia kassavaroja, purkamalla näin esimerkiksi osa lähiörahastosta, jaksottamalla lainojen takaisinmaksu pidemmälle ajalle, perumalla osallistuminen urheilubisneksen rahoitettavaksi kuuluvaan Stadionin kattamiseen ja siirtämällä Vuosaaren satamaan liittyvien investointien rahoitus kokonaan satamalaitoksen asiaksi, Hakanen esittää.