Grynderit rohmuavat Helsingin rantoja

27.9.2012

Merellisen Helsingin rantojen pitäisi kuulua kaikille. Rakennusliikkeet ja kiinteistösijoittajat rohmuavat nyt niitä tehdäkseen bisnestä.

Suhteellisen matala ja luonnonläheinen rakentaminen tekee Helsingistä monia muita isoja kaupunkeja inhimillisemmän. Eri puolille Helsinkiä ollaan nyt kuitenkin kaavoittamassa pilvenpiirtäjiä.

Jos suunnitelmat toteutuvat, tuhotaan arvorakennuksia, kulttuurimaisemia ja viheralueita samaan tapaan kuin 60-luvulla. Silloista kaupunkiympäristön tuhoamista ja siihen liittynyttä korruptiota on myöhemmin hämmästelty ja paheksuttu. Annetaanko sen toistua?

Kalasataman rakennusoikeus kaksinkertaistui

Kaupunkisuunnitteluvirasto järjesti Kalasataman alueen suunnittelusta ja rakentamisesta kilpailun. Siihen tuli vain yksi tarjous, jonka teki SRV-yhtiöt. Rakennusliike käytti tilannetta hyväkseen ja nostatti rakennusoikeuden yli kaksinkertaiseksi. Alueelle tehdään jopa 33-35-kerroksisia torneja.

Kyse on miljardiluokan hankkeesta. Rakennusoikeuden kaksinkertaistaminen tuo SRV:lle satojen miljoonien eurojen edestä lisää myytävää. Kaupunki saa tonteista ja käyttöoikeuksista runsaat sata miljoonaa, mikä ei kata edes kaupungille alueesta tulevia menoja. Pelkästään Sörnäistentunnelin rakentaminen Kalasataman ali maksaa enemmän. Lisäksi kaupunki vähentää SRV:n riskejä vuokraamalla osan liiketiloista 20 vuodeksi.

Kaupungin johdon ajama HelEnin Hanasaaren voimalan purkaminen liittyy sekin rakennusliikkeen intresseihin. Jos voimala puretaan, voi sen lähelle tulevat asunnot ja liiketilat myydä kovemmalla hinnalla. Voimalan purkaminen ja uuden rakentaminen maksavat kaupungille yli 700 miljoonaa euroa. Lisäksi Vuosaareen suunniteltu uusi voimala uhkaa Natura-alueita.

Jätkäsaareen 33-kerroksen hotelli?

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ja silloinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen (sd) lupasivat 2000-luvun alussa norjalaiselle suursijoittajalle hotellitontin Katajannokalta. Lupaus annettiin ohi kaupunginvaltuuston. Ökyhotellin rakentaminen Helsingin paraatipaikalle herätti niin paljon vastustusta, että asemakaavan muutos kaatui kaupunginvaltuustossa.

Hyvä veli –lupaukset aiotaan kuitenkin pitää. Samalle kiinteistösijoittaja Arthur Buchardtille ryhdyttiin puuhaamaan 33-kerroksisen hotelli- ja kongressikeskuksen paikkaa Jätkäsaareen. Pilvenpiirtäjä peittäisi varjoonsa monet lähialueen asunnot. Se toisi autoruuhkat alueelle, jossa liikenteen piti perustua raitiovaunuihin.

Telakkaranta ja Merikortteli

Hietalahden vanha Telakkaranta ja Merikortteli ovat museoviraston kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokittelemia alueita. Vanhoissa rakennuksissa toimii nyt muun muassa Elävän musiikin yhdistys Elmu.

Telakka-alueelle suunnitellaan jopa 12-kerroksisia rakennuksia. Suojelumääräyksiä aiotaan kiertää niin, että jätetään suojeltu rakennus paikalleen, mutta rakennetaan sen katolle uusi, monta kertaa korkeampi rakennus. Tällä alueella isoista rakennusliikkeistä häärää Skanska.

Viereiseen Merikortteliin suunnitellaan vanhan Airamin talon pihalle lähes Stadionin tornin korkuista tornia, Cloud City.

Saari helikoptereille

Helsingin edustalle kaupunkisuunnitteluvirasto ehdottaa rakennettavaksi saaren liikemiesten helikopterikenttää varten. Merisatamanrannan edustalle tuleva hehtaarien meritäyttö tuhoaisi Hernesaaren ja Pihlajasaaren välisen veneväylän. Se sulkisi tuulet ainoalta rantojen lähellä olevalta kilpapurjehdusalueelta. Lisäksi se rikkoisi Unescon maailmanperintökohteeksi nimeämän Suomenlinnan suojavyöhykkeen. Hanke vaatisi myös vedenalaisen viemäriväylän siirtämistä.

Kaupunki käyttäisi veronmaksajien rahoja lähes 90 miljoonaa euroa yksityisen Copterlinen bisnekseen tulevan kopterikentän rakentamiseen. Samaan aikaan kun selitetään, että lasten päivähoitoon, kouluihin ja vanhustenpalveluihin ei riitä rahaa.

Kruunuvuoren silta

Kruunuhaasta suunnitellaan lähes 200 miljoonaa euroa maksavaa silta- ja pengeryhteyttä Kruunuvuorenrantaan, Laajasaloon. Tätä perustellaan sillä, että keskustaan pääsisi muutaman minuutin nopeammin. Selvitysten mukaan suuri osa päivittäisestä liikenteestä kulkee Laajasalosta kuitenkin muualle kuin keskustaan.

Silta rikkoisi yhden Helsingin merkittävimmistä merellisistä maisemista. Jollei sillasta haluta vielä kalliimpaa, se edellyttää Hanasaaren voimalan purkamista, koska silta tulee voimalan polttoainekuljetusten reitille.

Varsinaisia hyötyjiä hankkeessa ovat NCC:n ja YIT:n kaltaiset grynderit, jotka myyvät Kruunuvuoren rannan asuntoja kalliimmalla uuteen siltayhteyteen vedoten. Kaupunginosayhdistykset ovat esittäneet sillalle vaihtoehtona pikaraitiotietä Herttoniemen metroasemalle ja lauttayhteyttä keskustaan.

Vimma rakentaa joka niemeen ja notkelmaan, erityisesti rannoille, ulottuu Östersundomista ja Meri-Rastilan metsistä idässä Koivusaareen lännessa. Helsingissä ei ole kuitenkaan pulaa rakennusmaasta. Sitä on valmiiksi kaavoitettuna noin 80 000 asukkaalle ja uusia isoja alueita vasta kaavoitetaan. SKP ja Helsinki-listat haluaa säilyttää rakentamattomat rannat yhteisessä käytössä. Haluamme ihmisen mittakaavaan sopivaa kaupunkia.

(Kuva: Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy/ Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto)

© 2024 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »